Joulun kuulumiset.

Joulu oli ah, niin ihana kuin aina ennenkin. Kulinaristin kulta-aikaa. Ruokaa, hyvää ruokaa, paljon, riittävästi ja koko ajan. Ah. Uusi ihana tuttavuus joulupöydän antimista oli imelletty perunalaatikko. Ennen olen perunalaatikon jättänyt muille, mutta tänä jouluna rohkastuin ja rakastuin oitis! Mmmm... 

Joulunaika meni mukavasti rakkaiden ihmisten kanssa. Joulusauna vihtoineen, äärimmäisen hyvä ruoka, glögi, tee+kahvi, kahvikakut, lahjat, nauru, yhdessäoleminen, pelaaminen, suklaa, fortuna, tunnelmallinen jouluyön messu, yöllä syöminen, löhöily, pitkään nukkuminen,päiväunet...

Tein aaton jälkiruuaksi luumurahkaa. Siitä tuli itse sanoenkin yllättävän hyvää, tosin seuraavana päivänä se oli vieläkin parempaa kun oli sopivasti maustunut. Kaksi purkillista vaahtoutuvaa vaniljakastiketta(itse laitoin Flora Vanillaa), kaksi purkkia vispikermaa ja kaksi purkkia luumumarmeladia. Vaahdot vaahdoksi ja sitten vain kaikki ainekset sekaisin. 

Leipomuksille varasin aatonaaton. Koska keiteltävänä oli kondensoitu maito, piti varata aikaa kotona olemiselle. Keittelin PUOLOFFEEseen kondensoitua maitoa 3,5 tuntia. Laitoin huonoon kattilaan vettä, säilykemaitotölkki veteen ja siellä sitten pikkuhiljaa valmistui todella makoisa kinuski aivan itsestään.

Helposti levittyvä kinuski säilyy keitettynä ja avaamattomassa purkissa jääkaapissa monta päivää.

Pohjaksi puoloffeeseen laiton 300g kaurakeksejä muruina, sekä 100g voita sulana. Pohjan päälle levitin kinuskin. Kinuskin päälle purkillinen vatkattua kuohukermaa vaniljasokerilla maustettuna ja koko komeuden kruunasi sopivan happamat puolukat sekä keksinmurusia vielä pinnalle. Ehkä tämän joulun suosituin kahvikakku meidän joulupöydässä.

Yhteishyvästä löytyvää kuorrutettua punajuurikakkua tein myös. Ohjeen löydät täältä.

Itse tehtyjä joululahjoja uskaltaa nyt paljastaa, koska ne ovat jo löytäneet tiensä perille. Kummitädilleni tein violetti-valkoiset olgasukat. 

Kummitytöt saivat samanlaiset kierrätyspuuvillasta virkatut bolerot. 

Itse sain toivomani kahvakuulan joululahjaksi. Kiltti olin lahjoista päätellen kai muutenkin suurista epäilyistä huolimatta ollut. 

Treenien pariin on palattu jo joulunpyhien jälkeen. Kolme päivää jouluruokia hyvin syöneenä, lenkille teki mieli heti joulupäivänä. Mutta kehno vesisateinen keli ei houkutellut pihalle. Tapanina vihdoin pääsin lenkille, tuntuikin todella hyvältä pienen flunssan jälkeen olla taas reippaana lenkillä. Tämän päivän kruunasin salikäynnillä. Tästä se lähtee taas liikunnanilo pulppuamaan. Huomenna vastassa KAHDEN tunnin kinkunsulatusjumppa. Ensimmäisen tunnin sanotaan olevan tanssillinen tunti( aerobista askellusta) ja toinen tunti onkin sitten hikistä lihaskuntoa. Odotan jo innolla ensivuoden tehotreenejä ja kahvakuulan kanssa toteuttettua ohjattua jumppaa. Mikäli hyvin käy niin saamme takaisin tauolla olleen sählyvuoronkin. 

 Sillä ei ole merkitystä miten elät ja syöt joulun ja uudenvuoden välillä, mutta sillä on miten elät ja syöt uudenvuoden ja joulun välillä.

Mikäli sinä et ole vielä löytänyt sitä liikunnaniloa, olet kiireen vuoksi jättänyt liikkumisen, niin nyt olisi aika tehdä suunnanmuutos. Itsellä liikunta ja terveellinen ruokavalio on ollut elämäntapana jo monta vuotta,siitä on tullut huumetta josta ei tahdo ikinä päästää irti.

Reippaita vuoden viimeisiä päiviä koteihin! 

-Hanna-

Joulu saapuu...

Ihan jo kutkuttaa ajatus joulusta. Ei ole mitään stressiä joulusta, ollutkaan. :) Vai oliko kuitenkin pientä, joskus muutamia viikkoja sitten...

Nyt on mieli kuitenkin hyvin kiireetön. Kaikki mitä joulun eteen tähän mennessä on voinut tehdä, on tehty. Huomenna sitten jatketaan joulua leivonnaisten ja jälkiruoan valmistamisella. Tiedossa siis ainakin ensimmäistä kertaa elämässäni kondensoidun maidon keittämistä, luumurahkaa ja puoloffeeta. 

Olen koukussa virkkuukoukkuun... Iso kasa kudetta jonka kotiin viikko sitten kannoin on huvennut kummasti. Nyt siitä on syntymässä ISO matto, joka alkaa olla melko hyvällä mallilla. Niska-hartian seutu kiittää kyllä jo nyt kivasti, mutta hetken kun pitää taukoa virkkaamisesta niin taas voi jatkaa. :) 

Kuteesta virkkasin myös pikaisesti ystävälleni pannunalusen. Helpon ohjeen bongasin netistä ja tekemiseen meni alle puoli tuntia. Ohjeen löydät täältä *klik*.

Ihania pannunalusia sain itse lahjaksi töistä yhdeltä perheeltä. Tässä ideaa ja ohjeen laatimista ensijoululle. 

Hyasinttien tuoksu on vallanut kotini ja suuntaan tästä illan mittaan kauneimpiin joululauluihin. Sieltä jos josta viimeinkin mukaan tarttuu se oikea joulumieli. Vaikka ulkona on synkkää, harmaata ja sataa, niin minulla on jouluntuntua ollut jo pidemmän aikaa. Kiva niin, tietysti.

Jouluun on enää kaksi yötä. Jaksetaan vielä olla kiltisti ja muistetaan se joulun tärkein sanoma. Mukavaa joulunodotusta koteihin! 

Hanna

Kaikki alkaa olla ihanasti paketissa. Joulunhömpötykset. Paketit on paketoitu,joulumyyjäisistä haettu ohraleivät ja possunmakkaraa, ruokalista käyty läpi ja mietitty ketä mitäkin  tuo yhteiseen joulupöytään. Joululeivonnaisten reseptit kaivettu netin syövereistä, joulukukkiakin ilmaantunut lisää. Joulumarkkinoilta kannettu kotiin yli neljä kiloa mattonkudetta, joulukortit postissa. Vielä on muutama päivä ahkeroitava töissä ja sen jälkeen koittaa ansaittu viikon joululoma. :) Mukavia hetkiä on tiedossa vielä ennen aattoon rauhoittumista, joululahjojen vieminen kummilapsille, kauneimmat joululaulut, joulusiivot...

Hyasintit pääsivät maljakoihin kukkimaan.

Paketointikoristeita väsäilin askartelumassasta. Massaa oli mukava käsitellä ja se muovautui mallikkaasti. Lopusta massasta pyörittelin vielä helmiä. Mihin lie niitäkin joskus voisi laittaa.

Pienestä flunssanpoikasesta huolimatta kävin hyvän ystävän kanssa patikoimassa läheisellä suolla. Keli oli sumuinen ja hyvin syksyinen joulukuusta huolimatta. Useammin pitäisi käydä patikoimassa metsässä ja ihmettelemässä läheistä ympäristöä. Karun kaunista.

Toivotaan jouluksi lunta, se vain kuuluu niin jouluun. Reilu viikko ja aatto on käsillä. Mukavaa joulunodotusta! Osataanhan sitä tulevasta joulusta huolimatta ottaa myös rennosti.  Hanna

Se tunne kun pitäisi samaan aikaan tehdä sitä ja tätä, olla siellä ja täällä. Niinpä, ei ole helppoa.
Joka päivä huomaan sen, että työt verottavat pahasti vapaa-aikaani. No ehkä se omalla tavalla on hyväkin niin, eihän kaikilla töitä haluavilla ole edes töitä. Pitäisi siitäkin olla kiitollinen, että minulla on.

Viikonlopulla sain ihania vieraita. Sydänystäviä monen sadan kilometrin takaa. Piti siis leipoa. Luumuista charlotte russea (Yhteishyvän ruoka-liitteestä) ja jauheliha-sipulipiirakkaa syntyi tällä kertaa.

Luumuinen charlotte russe

4 kananmunaa

1 1/2 dl sokeria

1 dl vehnäjauhoja

1/2 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

Pinnalle: kanelisokeria

Kääretortun täyte: 

1/2 (100g) tuorejuustoa

1 prk (300g) luumumarmeladia

Kakun täyte: 

5 liivatelehteä

100g valkosuklaata

2 dl kuohukermaa

1/2 pkt maustamatonta tuorejuustoa

1prk vaniljarahkaa

1 prk maitorahkaa

3rkl sitruunamehua

Vaahdota munat ja sokeri. Yhdistä kuivat aineet ja siivilöi vaahtoon. Levitä tasaiseksi pellille ja paista 225-asteisessa uunissa n. 7-8min. Kumoa torttu puhtaalle leivinpaperille, jolle on siroteltu kaneli-sokeria.

Notkista tuorejuusto ja sekoita siihen luumumarmeladi. Levitä täyte torttupohjalle ja kääri tiukalle rullalle. Siirrä saumapuoli alaspäin jääkaappiin. 

Valmista kakun täyte. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä 10 min. Sulata valkosuklaa ja anna jäähtyä. vaahdota kerma. 

Sekoita rahka, tuorejuusto ja valkosuklaa. Liuota liivattet kiehuvaan sitruunamehuun ja valuta tasaisena nauhana rahkaseokseen samalla sekoittaen. Nostele joukkoon kermavaahto.

Vuoraa pyöreäpohjainen kulho (n. 2 litraa) kelmulla. Leikkaa kääretorttu viipaileiksi ja vuoraa niillä kulho. Kaada täyte kulhoon.

Peitä kulho kelmulla ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia tai yön yli. Kumoa kakku ja tarjoile. 

Jauheliha-sipulipiirakka omasta päästä:

Pohja: 70g voita

100g valkosipulituorejuustoa

1dl ruisjauhoja

2dl vehnäjauhoja

Sekoita tasainen taikina ja levitä piirakkavuoan pohjalle. Laita pohja jääkaappiin puoleksi tunniksi ja sen jälkeen esipaista pohjaa 10 minuuttia 170 asteessa.

Valmista täyte.

400g jauhelihaa paistettuna ja maustettuna sopivasti

1 iso sipuli pilkottuna

1 prk kuohukermaa

2 kananmunaa

n. 2 dl juustoraastetta

Laita esipaistetun pohjan päälle ensin jauheliha ja paistettu sipuli. Sekoita kerma ja munat sekaisin, kaada piirakan päälle, ripottele pinnalle vielä juustoraastetta. Paista uunin alatasolla noin 30 minuuttia 170 asteessa. 

Ulkona sataa vettä ja jouluinen ihana lumimaisema on kohta historiaa. Onneksi on olemassa sisällä erilaisia jouluisia tunnelman kohottajia, kynttilät, kukkaan puhkeava amaryllis, jouluvalot...

Ja lahjat on melkein kaikki ostettuna, joku ilta on edessä papereiden ja nauhojen esiin kaivaminen ja alkaa yksi joulun mukavimmista askareista, paketointi! :) 

Mukavaa joulunodotusta koteihin: Hanna

Joulukuu

Iki-ihana joulukuu on täällä. Olen innoissani joulusta, kaikesta jouluun liittyvästä; tuoksuista, tunnelmasta, joulukiireistä, glögistä, punaisesta...

Joulukuun ensimmäisen päivän kunniaksi kouluttauduin Satuhierojaksi. :)  Satuhieronta on lorujen, leikkien ja satujen yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Töiden kautta oli mahdollisuus päästä Satuhierontavalmennukseen. Kokonainen päivä tutustuttiin Satuhieronnan saloihin, tehtiin käytännönharjotuksia ja pohdittiin satujen, tarinoiden ja hieronnan yhdistämistä. Valmennuksia pitää Satuhieronnan kehittäjä Sanna Tuovinen.
Päivä oli erittäin mielenkiintoinen, rauhoittava, lämmin, rentouttava ja kaikenpuolin mukava. Saimme tärkeää tietoa hyvästä kosketuksesta ja työkaluja töiden pariin.  Työkirjasta voi vielä vuosien päästäkin tutkia tietoa Satuhieronnasta ja tehdä niitä kaikkein mukavampia Satuhierontoja. :) Täältä löytyy lisätietoa Satuhieronnasta.

Yllätysolgatkin valmistuivat ja samalla ajatus niiden omistajasta muuttui. Työporukan jouluinen ilta peruuntui, mutta kyllä nämä puna-valko-raidalliset olgat jonkun läheisen pehmeästä paketista tänä jouluna paljastuu. :)

Vanhimman kummitytön kanssa vietimme laatuaikaa viikonlopulla. Mukavia tyttöjenjuttuja. Leaf Areenaa. Hampurilaisia. Prinsessalottoa. Riisipuuroa. Kirjoja iso kasa. Plus-laskuja. Yhdessä olemista. Ja kaikkea muuta pientä, tärkeää kivaa.

Kaulahuiveja kudoin isoilla pyöröpuikoilla Hanko-kierrätyslangasta. Kummitytölle ja nukelle tietysti myös samaan sävyyn oleva, vähän pienempi huivi talven pakkaspäiviä lämmittämään.

Ja niin oli huippua PIIIITKÄN tauon jälkeen avata vihdoin salin ovi, treeni kulki ja sieltä mukaansa sai taas sen mahtavan olon. Ah, yksi parhaimmista harrastuksista. Aina muun liikunnan jä käsitöiden lisäksi. :)
Rentouttavaa viikkoa koteihin, nautitaan pitkästä viikonlopusta! - Hanna-

Ikuisuusprojektista.

Niin teille lukijat lupailin esitellä sen IKUISUUSprojektin. Tai no eihän se siinä nyt ihan ikuisuutta mennyt, vain vuosi. Ostin kirpputorilta jokusella eurolla aika kamalan korin. Tai niitä oli kaksi. Isompi ja pienempi. Korit olivat hyvin synkän punaisia, joten näin ne heti mielessäni valkoisena,tietysti. Ostin korit. Toin ne kotiin, painoivat julmetusti.

Aloin maalata valkoista kerrosta koreihin. Huomasin, että punainen pohjaväri sekoittuu aina vain uudelleen valkoisen kanssa. Maalasin jo neljättä kerrosta, olin luovuttaa...  Päätin, että en luovuta. Maalasin jälleen. Selvä visio oli päässä valmiista korista. Pienemmän kanssa luovutin ehkä noin kolmannen maalikerroksen jälkeen, se odottaa vuoroaan vielä vaatehuoneessa. Isompi kori näyttää nyt tältä, siis siltä jollaisena sen näin jo silloin kuin suunnittelin sen ostavani.

Ihanaisia naisia sain tuvan täyteen lauantai-iltana, oli kaikki siskoni, serkkujani ja hyvä ystäväni kylässä. Saunomista, hyvää ruokaa, lahjoja, kuulumisten vaihtoa ja käsitöitä. Ihana mukava ja rentouttava ilta vierähti todella hyvässä seurassa. Tämän illan inspiroimana päätin virittää kotiini JOULUN. Pienin askelin punaista.

Päässä muhi idea koivunoksasta. Oksia oli pihalla. Vanhoja kirjansivuja löytyi laatikosta ja niin syntyi tällainen koriste jouluksi.

Alankin tästä sytykeruusuja pakkailemaan, lupailin toimittaa niitä työkaverilleni. Ja tuubihuivi odottaa kutojaansa. Ei ne kivat tekemiset tältä(kään) illalta loppumaan pääse. :)
Vähän haikeena katselin loppuvuoden kalenteria, ohjatut tunnit alkavat käydä vähiin tältä vuodelta, muutamana viikkona pääsee vielä ryhmätunneille. Onneksi salikortti on voimassa ja kohta ihan varmasti meillä on jo hiihtokelit kohdillaan. Eikö? Ja jos ei ole, niin ulos pääsee lenkkeilyn merkeissä.

Mukavia marraskuun viimeisiä päiviä!  Hanna

Terkut käsityömessuilta ja tämän kuukauden ensimmäiset treenit!

Terveisiä tosiaan Tampereelta ja ennen kaikkea kädentaito-messuilta! Huh,mitkä messut! Siellä meinasi jopa tulla ihan ähky kaikesta käsillä tekemisestä, ideoita pursusi kolmesta eri messuhallista. Mutta NIIN paljon kaikkea kivaa nähtävää ( ja ostettavaa). Suosittelen kaikkia vähänkään käsityöihmisiksi itseään tituleeravia ensi vuonna katsastamaan nämät messut. Suurena kulinaristina siellä olis myös ah, ruokamaistiaisia. :P
Lankoja oli tarjolla jos jonkinäköistä, väristä, tuntuista... ja melkein joka toisessa kojussa. Seota siellä vallan meinasi, tällainen kevyesti lankoihin hurahtanut. :D No mutta, vain kolme kerää lankaa,leopardi-nappeja, kaksipuolista teippiä, leikattavia hopeisia askarteluhelmiä, heijastinlankaa, jouluisia nauhoja ja kilohailia tarttui messuilta mukaan.

Messupäivän kävely tuntui kyllä mukavasti illalla jaloissa, varsinkin kun todella heikolla liikkumisella mennyt muutamat viikot sairastellessa. Kaiken sen arvosta kuitenkin oli messuilla käyminen! 

Tänään, vihdoin, sain kaivaa ensimmäistä kertaa tässä kuussa treenivaatteet kaapista ja pukea ne päälle sillä ajatuksella, että oikeasti tarvitsen niitä. Itselleni lupasin ottaa ensimmäiset treenit sairasloman jälkeen hyvin hillitysti ja pysyin lupauksessa. Olo oli tehotreenin jälkeenkin vielä hyvä ja huomasi, että olen nyt todella parantunut. Pikkuhiljaa aloitellaan rauhallisilla sykkeillä taas tätä normaalia arkea, kera urheilun! :) Jipii!!

Laittelen seuraavaksi kuvia vihdoin valmiiksi saatetusta ikuisuusprojekti-korista.

                        Innokasta viikkoa koteihin! - Hanna-

Ikävä tavallista arkea.

Olen nyt toista viikkoa lääkärin määräämällä sairaslomalla. Pientäkin rasitusta tulee välttää, sillä muuten tauti saattaa entisestään pahentua ja pitkittyä. Minulla todettiin tiistaina tulleista verikokeista aktiivinen mykoplasma-bakteeri,talviurheilijoiden sairaus. Uutta kuuria päälle ja röntgenissä tarkistettiin poski-ja otsaonteloiden tila, kaikki siellä kuitenkin hyvin. Nyt on jo ikävä kaikkea normaalia arkea ja normaaleita arkiaskareita. Liikuntaa, lenkkeilyä, kaikkea  sitä mitä muuten saa tehdä täydestä sydämestä. Nyt vain annetaan ajan kulua, kuunnellaan entistä tarkemmin omaa kehoa ja sen tuntemuksia ja ollaan hyvin rauhallisesti. Haaveena olisi kuitenkin alkuviikosta päästä jo kevyelle lenkille, tänäänkin mieli vetäisi ulos kun aurinko paistaa, mutta peiton alle sitä on vain mentävä. Onneksi virkkaamista on voinut harrastaa sairastelusta huolimatta, se kun ei rasita muuta kuin pikkuisen ranteita, onnistuu vaikka peiton alla maatessa. :) Värit osuivat tässä toiverätissä juurikin kohdilleen.

Viikonlopulla pienenä hyvänä hetkenä nappasin laatikosta vanhoja risupalloja ja mietin niille jotain kivaa käyttöä. Koska jouluvalot kaipasivat piristystä päätin yhdistää pallot ja valot hennolla puuvillanarulla. Aika kivat niistä tuli ja saavat tunnelmaa aikaan eri tavalla kuin tavalliset valot. Paloturvallisetkin ovat kun lamput eivät kuumene.

Isin sukat pakkasin vain narulla, näin sukat pääsivät oikeuksiinsa.

Halusin joulukorttien teksteihin vanhanajan tyyliä ja sehän onnistui pikkusiskon opastuksella hyvin. Paperin koitin värjätä ensin märällä teepussilla, mutta siskon vinkistä päätin koittaa kahvinkeiton jälkeen suodatinpussia. Kahvilla paperista sai vieläkin nostalgisemman tuntuista.

Hipsin tästä jälleen peiton alle ja otan nipun vanhoja lehtiä viereen. Niistä on hyvä ammentaa uusia ideoita loppuvuoteen. Palataan kuulolle.

                                                                                  -Hanna-