Ikuisuusprojektista.

Niin teille lukijat lupailin esitellä sen IKUISUUSprojektin. Tai no eihän se siinä nyt ihan ikuisuutta mennyt, vain vuosi. Ostin kirpputorilta jokusella eurolla aika kamalan korin. Tai niitä oli kaksi. Isompi ja pienempi. Korit olivat hyvin synkän punaisia, joten näin ne heti mielessäni valkoisena,tietysti. Ostin korit. Toin ne kotiin, painoivat julmetusti.

Aloin maalata valkoista kerrosta koreihin. Huomasin, että punainen pohjaväri sekoittuu aina vain uudelleen valkoisen kanssa. Maalasin jo neljättä kerrosta, olin luovuttaa...  Päätin, että en luovuta. Maalasin jälleen. Selvä visio oli päässä valmiista korista. Pienemmän kanssa luovutin ehkä noin kolmannen maalikerroksen jälkeen, se odottaa vuoroaan vielä vaatehuoneessa. Isompi kori näyttää nyt tältä, siis siltä jollaisena sen näin jo silloin kuin suunnittelin sen ostavani.

Ihanaisia naisia sain tuvan täyteen lauantai-iltana, oli kaikki siskoni, serkkujani ja hyvä ystäväni kylässä. Saunomista, hyvää ruokaa, lahjoja, kuulumisten vaihtoa ja käsitöitä. Ihana mukava ja rentouttava ilta vierähti todella hyvässä seurassa. Tämän illan inspiroimana päätin virittää kotiini JOULUN. Pienin askelin punaista.

Päässä muhi idea koivunoksasta. Oksia oli pihalla. Vanhoja kirjansivuja löytyi laatikosta ja niin syntyi tällainen koriste jouluksi.

Alankin tästä sytykeruusuja pakkailemaan, lupailin toimittaa niitä työkaverilleni. Ja tuubihuivi odottaa kutojaansa. Ei ne kivat tekemiset tältä(kään) illalta loppumaan pääse. :)
Vähän haikeena katselin loppuvuoden kalenteria, ohjatut tunnit alkavat käydä vähiin tältä vuodelta, muutamana viikkona pääsee vielä ryhmätunneille. Onneksi salikortti on voimassa ja kohta ihan varmasti meillä on jo hiihtokelit kohdillaan. Eikö? Ja jos ei ole, niin ulos pääsee lenkkeilyn merkeissä.

Mukavia marraskuun viimeisiä päiviä!  Hanna