torstai 7. marraskuuta 2013

Pakkolomaa treeneistä!!!

En tykkää yhtään tuosta otsikosta. En tykkää lomasta, en tykkää mistään. Tältä minusta on tuntunut koko tämän viikon. En ollenkaan sairastelua varten siirtänyt yhtä tärkeää lomaviikkoa syksyyn, en siksi että saan harvase päivä olla avaamassa terveyskeskuksen ovea. No siinä sitä avautumista heti alkukättelyyn. Olen siis kipeä, olen ollut siis kipeä jo pitkään. Syön kuukauden sisään toista kuuria poskiontelontulehdukseen. Kurkku on ollut todella kipeä yli kuukauden,flunssanoireita ja väsymystä myös, mutta en ole myöntänyt niitä itselleni treenipäivinä. No, mutta tässä sitä nyt odotellaan tuloksia mykoplasma testeistä ja ollaan todellisella pakkolomalla... Olenkin ihmetellyt puoliteholla kulkevia treenejä,väsymystä ja outoa en millään jaksa-oloa. Oli niin kivoja suunnitelmia lomalle, alottaa aamut pitkillä reippailla kävelylenkeillä, käydä salilla rauhassa heti aamupäivällä... No en sitte käynytkään. Olen googlettanut ahkerasti sanaa mykoplasma, jos nyt jotain positiivista tuosta pitää hakea niin ehkä sitä, että kerrankin koen olevani riskiryhmään kuuluva. Yleensä kun sairastelen noita seniorisairauksia. :D

No onhan mulla tullut loma tarpeeseen, tunnolliset työtekijäthän sairastelevat juuri lomalla. Ja olen ehtinyt viettää aikaa perheeni kanssa, paljon. :)  Löpinät sairasteluista sikseen ja kohti parempaa huomista.

Mukavia hetkiä olen ehtinyt lomalla viettää. Hauskan hetken koin,kun ystäväni kanssa joimme teetä yhtenä iltana... Nimittäin, harvemmin teepussiini on eksynyt nääääääin pitkää narua. Siinä heräsikin ajatus, voisiko teepussien naruja uusiokäyttää? Hmmm....


Joulukorttisavottaa oli heti loman alkajaisiksi. Maanantain omistin joulukorteille ja iltaa kohden alkoi olla mukava kasa valmiita kortteja. Helppo ja yksinkertainen malli, joihin tarvikkeet löytyivät omasta askartelulaatikosta.




Sukkia on syntynyt, yllätysyllätys myös. :) Koska isänpäivä lähestyy ja äitikin sai sukat päivänään, niin pitihän sitä tasapuolisuuden nimissä kutoa myös iskälle sukat. Yhdet sukat on näistäkin keristä jo tehty ja vielä riitti miehen sukalle pituutta.





Seuraavat olgat on puikoilla, näistä tulee todelliset yllätys-sukat, sillä en edes itse vielä tiedä kenelle nämä tulevat. Nämä sukat päätyvät jollekkin työkaverilleni. Pidämme jouluisen illan työkavereiden kanssa, teemme joulukortteja, saamme lahjoja... Sujautan kirjeen laatikkoon ja laatikossa ilmenee se, että lahjan saajan pitää ilmoittaa illan aikana oman jalanpohjansa pituus niin saa lahjansa valmiina seuraavalla viikolla. Vielä on aikaa kutoa sukka siihen pisteeseen johon voin sen tehdä ennen kuin tiedän sukanomistajan jalankokoa. :)




Porkkanakakkua leivoin tänään. Totesin itsekseni leipomisen aikana, että onhan niitä vähempi työläitä ohjeitakin olemassa,mutta porkkanakakusta on tullut yksi suosikeistani. Mehevän herkullista tuollaisenaan. Ja paranee vain päivä päivältä.








                                                                 Hilun porkkanakakku

4 munaa
2dl öljyä
300-350g porkkanaraastetta
n.4dl sokeria
reilu 4dl vehnäjauhoja
1tl ruokasoodaa
1tl leivinjauhetta
3/4 tl suolaa
1tl kanelia

Kuorrutus: 
100g maustamatonta tuorejuustoa
vajaa 2dl tomusokeria sihdattuna
1tl vaniljasokeria

Vatkaa munat, porkkanaraaste ja öljy. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet taikinaan. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun irtopohjavuokaan tai uunipellille. Paista n.50 min. 175 asteessa. Kumoa kakku ja anna jäähtyä. 
 Sekoita keskenään kuorrutteen tuorejuusto ja sokerit tasaiseksi seokseksi. Levitä kakun pinnalle. Vedä haarukalla viivoja ja ripottele halutessa vielä mantelirouhetta koristeeksi. 





Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin on hyvä lopetella tämän päivän turinat. Päätä tyynyyn ja kohti viimeistä ansaittua kesälomapäivää! :) 

Kesälomaterkuin: Hanna
PS. Päivitin myös edelliseen postaukseen kuvia iki-ihanista häistä!

2 kommenttia:

  1. Onpas hyvännäköistä porkkanakakkua! Itse en ole pitkään aikaan tota herkkua maistanutkaan, mut on se vaan niin hyvää, että taidan tästä joku päivä ottaa työn alle =) Ja koetappa nyt ottaa ihan rennosti jotta paranet, vaikka vaikeeta se varmasti on, kun olet yleensä niin aktiivinen.
    Terveisin Maija

    VastaaPoista
  2. Jes, vois sanoa että vihdoin terveenä! Syyllinen tähän parantumiseen on varmasti tuo kielen mukanaan vievä porkkanakakku. Suosittelen leipomaan! :)

    VastaaPoista