Ikuisuusprojektista.

Niin teille lukijat lupailin esitellä sen IKUISUUSprojektin. Tai no eihän se siinä nyt ihan ikuisuutta mennyt, vain vuosi. Ostin kirpputorilta jokusella eurolla aika kamalan korin. Tai niitä oli kaksi. Isompi ja pienempi. Korit olivat hyvin synkän punaisia, joten näin ne heti mielessäni valkoisena,tietysti. Ostin korit. Toin ne kotiin, painoivat julmetusti.

Aloin maalata valkoista kerrosta koreihin. Huomasin, että punainen pohjaväri sekoittuu aina vain uudelleen valkoisen kanssa. Maalasin jo neljättä kerrosta, olin luovuttaa...  Päätin, että en luovuta. Maalasin jälleen. Selvä visio oli päässä valmiista korista. Pienemmän kanssa luovutin ehkä noin kolmannen maalikerroksen jälkeen, se odottaa vuoroaan vielä vaatehuoneessa. Isompi kori näyttää nyt tältä, siis siltä jollaisena sen näin jo silloin kuin suunnittelin sen ostavani.

Ihanaisia naisia sain tuvan täyteen lauantai-iltana, oli kaikki siskoni, serkkujani ja hyvä ystäväni kylässä. Saunomista, hyvää ruokaa, lahjoja, kuulumisten vaihtoa ja käsitöitä. Ihana mukava ja rentouttava ilta vierähti todella hyvässä seurassa. Tämän illan inspiroimana päätin virittää kotiini JOULUN. Pienin askelin punaista.

Päässä muhi idea koivunoksasta. Oksia oli pihalla. Vanhoja kirjansivuja löytyi laatikosta ja niin syntyi tällainen koriste jouluksi.

Alankin tästä sytykeruusuja pakkailemaan, lupailin toimittaa niitä työkaverilleni. Ja tuubihuivi odottaa kutojaansa. Ei ne kivat tekemiset tältä(kään) illalta loppumaan pääse. :)
Vähän haikeena katselin loppuvuoden kalenteria, ohjatut tunnit alkavat käydä vähiin tältä vuodelta, muutamana viikkona pääsee vielä ryhmätunneille. Onneksi salikortti on voimassa ja kohta ihan varmasti meillä on jo hiihtokelit kohdillaan. Eikö? Ja jos ei ole, niin ulos pääsee lenkkeilyn merkeissä.

Mukavia marraskuun viimeisiä päiviä!  Hanna

Terkut käsityömessuilta ja tämän kuukauden ensimmäiset treenit!

Terveisiä tosiaan Tampereelta ja ennen kaikkea kädentaito-messuilta! Huh,mitkä messut! Siellä meinasi jopa tulla ihan ähky kaikesta käsillä tekemisestä, ideoita pursusi kolmesta eri messuhallista. Mutta NIIN paljon kaikkea kivaa nähtävää ( ja ostettavaa). Suosittelen kaikkia vähänkään käsityöihmisiksi itseään tituleeravia ensi vuonna katsastamaan nämät messut. Suurena kulinaristina siellä olis myös ah, ruokamaistiaisia. :P
Lankoja oli tarjolla jos jonkinäköistä, väristä, tuntuista... ja melkein joka toisessa kojussa. Seota siellä vallan meinasi, tällainen kevyesti lankoihin hurahtanut. :D No mutta, vain kolme kerää lankaa,leopardi-nappeja, kaksipuolista teippiä, leikattavia hopeisia askarteluhelmiä, heijastinlankaa, jouluisia nauhoja ja kilohailia tarttui messuilta mukaan.

Messupäivän kävely tuntui kyllä mukavasti illalla jaloissa, varsinkin kun todella heikolla liikkumisella mennyt muutamat viikot sairastellessa. Kaiken sen arvosta kuitenkin oli messuilla käyminen! 

Tänään, vihdoin, sain kaivaa ensimmäistä kertaa tässä kuussa treenivaatteet kaapista ja pukea ne päälle sillä ajatuksella, että oikeasti tarvitsen niitä. Itselleni lupasin ottaa ensimmäiset treenit sairasloman jälkeen hyvin hillitysti ja pysyin lupauksessa. Olo oli tehotreenin jälkeenkin vielä hyvä ja huomasi, että olen nyt todella parantunut. Pikkuhiljaa aloitellaan rauhallisilla sykkeillä taas tätä normaalia arkea, kera urheilun! :) Jipii!!

Laittelen seuraavaksi kuvia vihdoin valmiiksi saatetusta ikuisuusprojekti-korista.

                        Innokasta viikkoa koteihin! - Hanna-

Ikävä tavallista arkea.

Olen nyt toista viikkoa lääkärin määräämällä sairaslomalla. Pientäkin rasitusta tulee välttää, sillä muuten tauti saattaa entisestään pahentua ja pitkittyä. Minulla todettiin tiistaina tulleista verikokeista aktiivinen mykoplasma-bakteeri,talviurheilijoiden sairaus. Uutta kuuria päälle ja röntgenissä tarkistettiin poski-ja otsaonteloiden tila, kaikki siellä kuitenkin hyvin. Nyt on jo ikävä kaikkea normaalia arkea ja normaaleita arkiaskareita. Liikuntaa, lenkkeilyä, kaikkea  sitä mitä muuten saa tehdä täydestä sydämestä. Nyt vain annetaan ajan kulua, kuunnellaan entistä tarkemmin omaa kehoa ja sen tuntemuksia ja ollaan hyvin rauhallisesti. Haaveena olisi kuitenkin alkuviikosta päästä jo kevyelle lenkille, tänäänkin mieli vetäisi ulos kun aurinko paistaa, mutta peiton alle sitä on vain mentävä. Onneksi virkkaamista on voinut harrastaa sairastelusta huolimatta, se kun ei rasita muuta kuin pikkuisen ranteita, onnistuu vaikka peiton alla maatessa. :) Värit osuivat tässä toiverätissä juurikin kohdilleen.

Viikonlopulla pienenä hyvänä hetkenä nappasin laatikosta vanhoja risupalloja ja mietin niille jotain kivaa käyttöä. Koska jouluvalot kaipasivat piristystä päätin yhdistää pallot ja valot hennolla puuvillanarulla. Aika kivat niistä tuli ja saavat tunnelmaa aikaan eri tavalla kuin tavalliset valot. Paloturvallisetkin ovat kun lamput eivät kuumene.

Isin sukat pakkasin vain narulla, näin sukat pääsivät oikeuksiinsa.

Halusin joulukorttien teksteihin vanhanajan tyyliä ja sehän onnistui pikkusiskon opastuksella hyvin. Paperin koitin värjätä ensin märällä teepussilla, mutta siskon vinkistä päätin koittaa kahvinkeiton jälkeen suodatinpussia. Kahvilla paperista sai vieläkin nostalgisemman tuntuista.

Hipsin tästä jälleen peiton alle ja otan nipun vanhoja lehtiä viereen. Niistä on hyvä ammentaa uusia ideoita loppuvuoteen. Palataan kuulolle.

                                                                                  -Hanna-

Pakkolomaa treeneistä!!!

En tykkää yhtään tuosta otsikosta. En tykkää lomasta, en tykkää mistään. Tältä minusta on tuntunut koko tämän viikon. En ollenkaan sairastelua varten siirtänyt yhtä tärkeää lomaviikkoa syksyyn, en siksi että saan harvase päivä olla avaamassa terveyskeskuksen ovea. No siinä sitä avautumista heti alkukättelyyn. Olen siis kipeä, olen ollut siis kipeä jo pitkään. Syön kuukauden sisään toista kuuria poskiontelontulehdukseen. Kurkku on ollut todella kipeä yli kuukauden,flunssanoireita ja väsymystä myös, mutta en ole myöntänyt niitä itselleni treenipäivinä. No, mutta tässä sitä nyt odotellaan tuloksia mykoplasma testeistä ja ollaan todellisella pakkolomalla... Olenkin ihmetellyt puoliteholla kulkevia treenejä,väsymystä ja outoa en millään jaksa-oloa. Oli niin kivoja suunnitelmia lomalle, alottaa aamut pitkillä reippailla kävelylenkeillä, käydä salilla rauhassa heti aamupäivällä... No en sitte käynytkään. Olen googlettanut ahkerasti sanaa mykoplasma, jos nyt jotain positiivista tuosta pitää hakea niin ehkä sitä, että kerrankin koen olevani riskiryhmään kuuluva. Yleensä kun sairastelen noita seniorisairauksia. :D

No onhan mulla tullut loma tarpeeseen, tunnolliset työtekijäthän sairastelevat juuri lomalla. Ja olen ehtinyt viettää aikaa perheeni kanssa, paljon. :)  Löpinät sairasteluista sikseen ja kohti parempaa huomista.

Mukavia hetkiä olen ehtinyt lomalla viettää. Hauskan hetken koin,kun ystäväni kanssa joimme teetä yhtenä iltana... Nimittäin, harvemmin teepussiini on eksynyt nääääääin pitkää narua. Siinä heräsikin ajatus, voisiko teepussien naruja uusiokäyttää? Hmmm....

Joulukorttisavottaa oli heti loman alkajaisiksi. Maanantain omistin joulukorteille ja iltaa kohden alkoi olla mukava kasa valmiita kortteja. Helppo ja yksinkertainen malli, joihin tarvikkeet löytyivät omasta askartelulaatikosta.

Sukkia on syntynyt, yllätysyllätys myös. :) Koska isänpäivä lähestyy ja äitikin sai sukat päivänään, niin pitihän sitä tasapuolisuuden nimissä kutoa myös iskälle sukat. Yhdet sukat on näistäkin keristä jo tehty ja vielä riitti miehen sukalle pituutta.

Seuraavat olgat on puikoilla, näistä tulee todelliset yllätys-sukat, sillä en edes itse vielä tiedä kenelle nämä tulevat. Nämä sukat päätyvät jollekkin työkaverilleni. Pidämme jouluisen illan työkavereiden kanssa, teemme joulukortteja, saamme lahjoja... Sujautan kirjeen laatikkoon ja laatikossa ilmenee se, että lahjan saajan pitää ilmoittaa illan aikana oman jalanpohjansa pituus niin saa lahjansa valmiina seuraavalla viikolla. Vielä on aikaa kutoa sukka siihen pisteeseen johon voin sen tehdä ennen kuin tiedän sukanomistajan jalankokoa. :)

Porkkanakakkua leivoin tänään. Totesin itsekseni leipomisen aikana, että onhan niitä vähempi työläitä ohjeitakin olemassa,mutta porkkanakakusta on tullut yksi suosikeistani. Mehevän herkullista tuollaisenaan. Ja paranee vain päivä päivältä.

                                                                 Hilun porkkanakakku

4 munaa

2dl öljyä

300-350g porkkanaraastetta

n.4dl sokeria

reilu 4dl vehnäjauhoja

1tl ruokasoodaa

1tl leivinjauhetta

3/4 tl suolaa

1tl kanelia

Kuorrutus: 

100g maustamatonta tuorejuustoa

vajaa 2dl tomusokeria sihdattuna

1tl vaniljasokeria

Vatkaa munat, porkkanaraaste ja öljy. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet taikinaan. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun irtopohjavuokaan tai uunipellille. Paista n.50 min. 175 asteessa. Kumoa kakku ja anna jäähtyä. 

 Sekoita keskenään kuorrutteen tuorejuusto ja sokerit tasaiseksi seokseksi. Levitä kakun pinnalle. Vedä haarukalla viivoja ja ripottele halutessa vielä mantelirouhetta koristeeksi. 

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin on hyvä lopetella tämän päivän turinat. Päätä tyynyyn ja kohti viimeistä ansaittua kesälomapäivää! :) 

Kesälomaterkuin: Hanna

PS. Päivitin myös edelliseen postaukseen kuvia iki-ihanista häistä!

Arkea ja juhlallisuuksia.

Siivoilin tuossa taannoin lankalaatikkoani. Koskaan minulla ei ole sukkiin sopivan väristä tai sopivan tuntuista lankaa.... Ainakaan ollut, kunnes avasin silmäni, kaadoin laatikon olohuoneen lattialle ja totesin, että onhan mulla sittenkin. Yli 50 erikokoista, väristä lankanyssykkää sieltä löytyi.

Rättejä on taasen valmistunut eri toiveväreissä. Lahjaksi niitä olen postittamassa ystävälle vähän kauemmas ja joulunalla toimittamassa ystäville lähelle. Vielä olisi muutamia tekeillä.

Olen jollain lailla hurahtanut herkkusieniin. Toisten mielestä sanaa herkku ja sieni ei voi yhdistää, mutta mielestäni sienet ovat näin ylipäänsä todella hyviä. Kesäaikaan grillistä on usein löytynyt sulatejuustotäytteisiä herkkusieniä. Koska kesä on poissa ja grillikin varastossa päätin tehdä näitä herkkuja uunissa. Ostin paketillisen herkkusieniä ja poistin niistä jalat. Sienen sisälle laitoin nokareen sulatejuustoa ( halutessaan voi olla maustettua esim. paprika) ja kiepautin ympärille pekonia.

Tältä ne herkut siis näyttivät uuniin meno vaiheessa. Uuniin lämpöä 250 astetta ja siellä saavat muhia n. 18 minuuttia. Lisäksi keittelin kasviksia ja kyllä, todella hyviä ne ovat edelleen. :)

Serkkuni ihanan tunnelmallisissa syyshäissä sain olla viikko aikaa sitten. Suurta juhlantuntua alkoi olla jo aamupäivällä kun sormet sykkyrällä väsäilin viidelle daamille juhlalookkia hiuksiin...

Nuori rakkaus, lämmin tunnelma, hyvä ruoka ja iloisen mukava ilmapiiri vetäisi mukaansa. Kiitos vielä A <3 M ihanista häistä!

Koska häihin olin menossa, oli jälleen korttiaskartelun vuoro. Tällainen hääkortti valmistui tällä kertaa.

Ensiviikolla aion olla ahkera. Olen siis KESÄLOMALLA. Aion tehdä joulua, valmistella kortteja, lahjoja ja muita rästissä olevia pikkuhommia. Paljon on suunnitelmia lomalle, mutta ei siltin mitään suurta ja ihmeellistä, tavallista arkea ilman kiirettä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisin tällä hetkellä matkalla kohti aurinkoa ja palmuja, mutta niin siinä kävi, että tämä kesäloma meneekin "vähän" viileämmissä merkeissä. Tekemisen puutetta tuskin kotonakaan loman aikana tulee. :)
Palaan lomatunnelmien ääreltä kirjottelemaan teille ensiviikolla.

Rauhallista Pyhäinpäivää koteihin: Hanna