Perjantaimoi!

Pikapostaus kiireisen viikon tiimellyksestä. Myönnän, että tällä viikolla en ole koskenut yhteenkään sukkapuikkoon. Mutta virkkuukoukkua olen pitänyt kädessä. Kortin olen askarrellut ja töissä maalannut. Työt ja urheilu on vienyt naista tämän(kin) viikon.

Todella reipas treeniviikko alkaa olla hyvällä mallilla, tällä viikolla olen tehnyt kahden 45 minuutin omatoimisen ohjatun jumpan, harjoitellut hooveria putkeen 3 minuuttia, ollut salilla, kahvakuulassa ja tunnin ohjatussa jumpassa. Tänään en ole harrastanut mitään muuta kuin elämän pientäSUURTA luxusta. Käynti luottohierojalla sai viikonlopun käynnistymään mukavalla tavalla. No eihän se mua tälläkään kerralla helpolla päästänyt, löysi kaikkein kipeimmät triggerit ja kohdat joita en tiennyt edes olevan olemassa. Rintarangan fasettilukko pamahti jälleen kivasti auki ja hengittäminen on mukavan helppoa. :) Kotiinpäin lähtiessä hieroja tokaisi, että huomenna olet sitten todella kipeä yläselästä. No itseppähän olen sen aiheuttanut, kun jää nuo venyttelyt edelleen kovin vähiin ja kroppa muistuttaa siitä menemällä jumiin. Pääasia, että urheilujen lomassa tulee kroppaa hoidettua säännöllisesti hierojalla käynnillä.

Huomisen päivän olen varannut juhlimiselle, serkkuni syyshäiden h-hetki lähestyy. Häät "työllistävät" myös minua, nimittäin aamu ja päivä on kellotettu neljän naisen ja yhden ihanaisen kummityttöni juhlakampauksille.

Sunnuntaina ehtii taas urheilla pois viikonlopun aikana kerrytetyt kalorit. ;)

 Oman korteni kekoon olen kantanut sukkasadolla Venäjän orpolapsille. No enhän niitä nyt monia ole ehtinyt valmistaa, yhteensä ehkä viidet olen tehnyt, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Lämmittää ajatuskin siitä, että sukat lämmittävät talvella jonkun ihanan pienen lapsen varpaita. Tässä niistä muutamat, jämälankoja käytin näissä.

 Nyt menen ja istun sohvalle. Olen ansainnut hetken sukkapuikkojen ja teekupposen kanssa. Parasta rentoutumista rankan viikon päätteeksi.

Mukavaa viikonloppua, muistakaa herkutella! :) Terv. Hanna

Sukkia, sukkia, sukkia...

No niitä tuntuu tulevan nyt joka viikko...  Ystävän neljävitoset sukat ovat valmiit (!) mustasta ja vaaleansinisestä  seiskaveikasta. Nämä sukat tuntuivat pitkästä aikaa oikein ikuisuusprojektilta, ehkä siksi koska pituutta sukan jalkaterään piti saada kokonaiset 28 senttiä. Kuvassa toinen näyttää ihan todella isolta, mutta samankokoiset niistä kyllä tuli. :D

 Ammattikouluajoilta asti mukana kulkeneen ystävän pientä nyyttiä kävin tuossa ihastelemassa. Pitihän sitä tietysti viedä pienelle miehelle paketti ja kortti. Kortiin käytin tällä kertaa ääriviivatarroja eri tyylillä kuin aikaisemmin, väritin ääriviivojen sisälle jäävät osat puuväreillä.

Talvi on iskemässä. Lumesta varoitellaan. En tiedä mitä siitä pitäisi ajatella, olisin halunnut ehkä nauttia vielä käsillä olevasta syksystä. Haravointikin on vielä kesken, käsityöt vetävät sisälle ja urheilu vie lopun ajan. Mutta, mitä elämäni olisi ilman käsitöitä ja urheilua, tyhjää, todella tyhjää. Paniikki iski nimittäin jo sunnuntaina kun katselin kalenterista tätä viikkoa, kaikki illat täynnä tyhjää, kiitos koululaisten syyslomaviikon ja jumpat kaikki lomalla. Korjasin tilanteen lataamalla salikortin kesätauon jälkeen, johan sai tähänkin viikkoon ohjelmaa. Pitäähän minut pystyssä myös ympärillä olevat ihanat ihmiset,ilman niitä elämä vasta tyhjää olisikin, silloin ei olisi enää yhtään mitään. Viikonlopulla kävin isovanhempieni luona siskoni ja hänen miehen kanssa. Kuulumisten vaihtoa rakkaiden ihmisten kanssa. Isoäitini on myös todellinen käsityöihminen, vaihdoimme käsityöideoita. Hän esitteli minulle uusimpia lapasmalleja, minä kerroin omista työnalla olevista käsitöistä, vaihdoimme ohjeita. Istuimme vierekkäin keinutuoleissa, hän virkkasi, minä kudoin. Parhautta.

 Tällä hetkellä työnalla on tärkeälle ihmiselle jouluksi naiselliset sukat. En paljasta tämän enempää,jouluna sitten nähdään kenelle nämä sukat ovat matkalla. :)

                                        Mukavaa viikonloppua koteihin: Hanna

Bamburättien aikakautta jakamassa eteenpäin...

Kävin viikonlopulla Pohjois-Savossa ystäväni yllätys-synttäreillä. Päivänsankarilla ei siis ollut minkäänlaista tietoa että ystäviä oli saapunut häntä juhlistamaan yli 400 kilometrin takaa ja ilme oli kyllä mitä mainioin yllätyksen paljastuttua. :) Ruokaa, saunomista, uimista järvessä,kakkua, jalkahoitoa, syömistä, naurua... Näistä oli siis tehty ystäväni 40-vuotis juhlat.

Lahjan lisäksi liitin vielä pakettiin itse tehdyn bamburätin. Vein bamburätin myös rakkaalle ystävälle, jonka luona sain yökyläillä piilossa odottamassa juhlien alkua. Tällä kertaa räteistä tuli hailakan liiloja harmaalla pitsireunalla. Nyt on siis viety myös savolaisille toimivan bamburätin idea.

Koska juhliin olin menossa näpersin päivänsankarille myös kortin. Aikoinaan kädentaitomessuilta ostettuja "vanhoja" kuvia löysin askartelulaatikosta ja päätin laittaa yhden niistä tähän korttiin, pohjan harmaa pahvi pitsireunoilla myös samaisilta messuilta ja timantit alareunassa ostettu kirpputorilta. Siitä tuli tällainen.

Keittiöön löysin uuden tuolin kirpputorilta. Ei kyllä lähellekkään samanlainen kuin kolme jo olemassa olevaa, mutta haittaako se kun tämä yksilö on niin kaunis ja NIIN erilainen. Vaaleanvihreä maali, kankaassa kukkia. Mutta tuo sopivaa rouheutta ja piristystä keittiöön. Vähän on kolhua ja ajanpatinaa, asiaankuuluvasti.

Sade paukuttaa ikkunoita, mieli tekisi kutimen pariin, uutta sukkaa pitäisi aloitella. Kolmet sukat tuossa muutamassa viikossa tuli tehtyä valmiiksi, joten olisi aika laittaa seuraavat silmukat puikoille.

Kesälomaviikkokin häämöttää kivasti edessä, tosin aivan erilaisin suunnitelmin mitä alunperin ajattelin... Mutta eiköhän sen loman ihan täällä Suomessakin kulumaan saa. Tai jospa vaikka kuitenkin joku mukava viikonloppuloma jossakin Suomen rajojen ulkopuolella. Tiedä sanoa, vielä. ;)

Vaikka en omista yhtään lasta, lähden tästä pikapuoliin elämäni kahdeksanteen vanhempainiltaan. Vanhemmat aina kyselevät etukäteen että eihän siellä tarvitse sanoa ääneen mitään, no ei niiden tarvitse kuin vain vähän, koska me puhutaan kyllä niidenkin puolesta koko ilta. :)

Syksyisen innokasta torstaita koteihin: Hanna

Lokakuuta

Pimeys valtaa illat ja kynttilät on kaivettu esiin. Viikonloppu tarjosi parastaan,vaikkakin järkyttävässä flunssassa olin ja tein kirppiksiltä syyslöytöjä. Kaksi ihanan vanhaa patinoitunutta valkoista lyhtyä tunnelmaa luomaan ulos.Yhteensä maksoin näistä lyhdyistä 3,5€!

Kesäkukat saivat mennä ja talvista tulla tilalle. Callunat pääsivät ruukkuihin.

Isommat olgasukat olen myös tikuttanut valmiiksi jo jokunen viikko sitten. Tähän malliin olen kyllä tykästynyt, näyttävää neulosta helpolla ohjeella. Ehkä isommatkin olgat jossakin vaiheessa työnalle, nyt puikoilla on ne neljävitoset miesten sukat.

Joulupukin konttiin on siis jos jonkinlaista jo eksynyt. Joulukorttimallikin on jo valmiiksi suunniteltu, se on vain toteutusta vaille valmis. :)

Siskolleni tein tilauksesta kaksi tyynynpäällistä harmaasta melko jämäkästä kankaasta. Koska höyrysilitysrautani sanoi yhteistyösopimuksensa irti niin kangas ei ole milläänlailla edustavan sileä.

Syksy on omalla tavallaan niin ihastuttavaa aikaa. Ulkona on väriä, paljon väriä, sisällä sitten taas mieli vetää sisustuksen ja siivoilemisen pariin. Tulee järjestettyä kaappeja, laatikoita..

                          Sain myös haasteen. Kiitos Aarrerasian Kirsille tästä haasteesta!

Haasteen säännöt:

1.Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja. jolta haasteen sait.

2. Vastaa annettuihin kysymyksiin.

3. Keksi 11 uutta kysymystä,jotka haluat antaa seuraavalle.

4. Valitse 5 blogia, joilla on alle 100 lukijaa ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa. 

Tässä vastauksiani saamiini kysymyksiin: 

1. Oletko koskaan tehnyt jotain kutomapuilla? -Olen kyllä, ammattikouluaikana valinnaisen ryhmässä tein puilla kaulaliinaa. Naureskeltiin siinä tyttöjen kanssa silloin kun metallipuolen pojat istuivat kangaspuiden alla ja yrittivät saada loimilankoja paikoilleen. :) 

2. Teetkö yleensä lahjat itse? - Osan lahjasta pyrin tekemään itse,vähintään kortin.

3. Mieluisin käsityömenetelmä: - Kyllä se kutominen taitaa viedä voiton! 

4. Käsitöiden sivuoireet?: - Niska-hartiakivut tietysti kuuluu asiaan, mutta onhan niitä muitakin sivuoireita. Mikäli kuluu liian pitkä aika käsitöistä niin suurin ongelma on vieroitusoireet. ;) 

5. Mistä saat inspiraatiosi? - Lehdistä, kirjoista, blogeista ja netistä ylipäänsä. Välillä idea juolahtaa ihan omasta päästä yhtäkkiä.

6. Ohjeilla vai ilman? - Sanotaanko että sekä että. Mieluummin omasta päästä kuin orjallisesti ohjetta seuraamalla.

7. Pastellinsävyt vai murretut? - Olen hurahtanut pastellinsävyihin, tosin käytän niitä hillitysti,mutta ne ovat niin hempeitä. 

8. Onnistunein käsityösi? - Eiköhän ne ole jotkut monista kymmenistä sukista, jotka on tullut tehtyä.

9. Mistä hankit käsityötarvikkeesi? - Netistä on tullut joitakin tilattua, käsityömessuilta sekä tietysti ihan kaupoista. 

10. Ensimmäinen käsityösi ikinä?- Ensimmäisen jonka kunnolla muistan, on ala-asteella tehty pupu-tyyny, joka minulla on vieläkin tallessa. Käsin ommellut saumat alkavat pikkuhiljaa purkautua, vaikka tyynyä on suojeltu kovin.

11. Pystyisitkö lopettamaan käsitöimistä? -En kyllä helpolla lopettaisi, on sitä vain niin kasvanut kiinni sukkapuikkoihin, virkkuukoukkuun ja erinäisiin askartelutavaroihin...

Tässä minun kysymykseni seuraaville: 

1. Hyödynnätkö käsitöissäsi kierrätysmateriaalia?

2. Teetkö joulukortit aina itse? 

3. Teetkö käsitöitä joka päivä? 

4. Sukkapuikot vai virkkuukoukku?

5. Onko sinulla tällä hetkellä päälläsi jotain itse tehtyä?

6. Miten usein harrastat liikuntaa? 

7. Pidätkö enemmän ulko-vai sisäliikunnasta?

8. Mielekkäin paikka tehdä käsitöitä? 

9. Voisitko elää vuoden tekemättä yhtään silmukkaa,langankiertoa, korttia...?

10. Mukavin käsityömuistosi?

11. Mikä on päivän kohokohtasi? 

Näillä kysymyksillä haastaan seuraavat blogit: 

Virkattusydän

Pitsireunojajapullataikinaa

mintunvihreää

Ryytimaanreunalla

Minulle on tulossa niin ihananjännittävänsalaperäinen loppuviikko,että en tahdo nahoissani pysyä. Salaisuudet ovat välillä piristävän mukavia. :)

Pirtsakkaa lokakuuta koteihin ja palataan kuulolle: Hanna

Syksykin on ehtinyt jo pitkälle, tai siltä ainakin tuntuu kun aamuisin skrapailee auton jäätynyttä tuulilasia...
Olen vallan unohtanut kertoa teille siitä, että jatkan normaalisti töitä omassa tutussa työympäristössä. Olisin saanut määräaikaisen työn,muttamitä sitä vakituista työtä määräaikaiseen vaihtamaan. Näillä kuvioilla jatketaan siis eteenpäin. :) Suunnitelmia on aseteltu jo viimeiselle jemmassa olevalle kesälomaviikolle. ;)

Liikunnanilosta voisin teille kertoa sen verran, että olen hurahtanut piloxingiin. Se on aivan mahtitouhua, sopivassa suhteessa varjonyrkkeilyä, pilateksen rauhallisuutta sekä aerobista tanssia. Kannattaa kokeilla, mikäli mahdollisuus eteen teille aukeaa!

Vanhan puisen naulakon/maustehyllyn maalasin tuossa jokunen aika sitten. Koska olen tunnollisesti tunnustanut tuota valkoisen värin harmoniaa, niin mitä sitä muuksi kuin valkoiseksi maalaamaan. :) Jokin kiva teksti olisi tähän naulakkoon ehkä ihan kiva ja tietysti paikka johon juuri tämä yksilö sopisi. 

Sukkatehtailu senkun jatkuu, onhan tuossa kasapäin muitakin projekteja odottamassa tekijäänsä, mutta kaikki ajallaan.
Pieni sairastelu on vienyt iloa liikkumiselta tällä viikolla, flunssanpoikanen tai mikälie ollut kiusana jo monta päivää. Tästä kun selvitään niin uudella innolla jatkamaan kesken jäänyttä hyvää treenikautta. :)

Palataan kuulolle; Hanna

Jokanäköstä.

On tullut tehtyä jos jonkinmoista käsillä tässä menneiden päivien aikana. Viime postauksesta on kulunut hävettävän pitkä aika. Mutta, olen ollut vain idearikkauksieni kanssa kiireinen. :)

Kaipasin jotain uutta sukkamallia vanhojen moneen kertaan kudottujen mallien tilalle. Monessakin käänteessä olen kuullut Olga-sukista. No etsin ja tutkin internetin ihmeellistä maailmaa ja löysin ohjeen. Yllätyinkin vielä, malli mitä helpoin ja nopeakin jopa. Joulukin tulossa,joten pieniä sukkia tulollaan...

Sienimettällä käytiin tutkimassa metsän tämän syksyn antimia äitini kanssa. Kovin vähän oli tarjolla suppilovahveroita, kuiva kesä selkeästi verottanut osansa. Mutta jonkunverran saimme kuitenkin näitä herkkuja ämpärin pohjalle.

 Edellisinä vuosina olen paistanut sienet sipulin kanssa ja laittanut pakkaseen. Tänä vuonna tein toisin, koska äitin ideat ovat ennenkin olleet toimivia ja kokeilemisen arvoisia. Päätin äidin opastuksella kuivata sienet talven varalle.

Kuivattelua ensin uunissa,sitten vanhempieni lämpimässä pannuhuoneessa ja vielä uudestaan uunissa. Kuivatut sienet säilyvät kuulemma todella hyvin. Siellä ne nyt ovat lasipurkissa odottamassa käyttöä. :)

Tämän kesän ensimmäinen tomaattikin oli salaa kypsynyt takapihalla. Loput raakileet keräsin sisälle saamaan väriä, jotta eivät saa ulkona kylmää. Kovin oli myöhässä tämän kesän sato. :D Ainakin minun tomaatilla. :D

Tulitikkuaskien tuunausta olen myös koittanut, ajatuksena antaa ne kenties lahjaksi sopivassa tilanteessa. Koska suunnitelmissa on valmistaa itse kynttilöitä olisi tulitikkuaski aika kiva lisä kynttilään lahjaksi. Tällaisia vähän normaalia isompia askeja löysin Sinooperi Home-liikkestä ja niihin vain skräppäämällä erilaista pintaa ja väriä.

                                             Syksy on saapunut kera ihastuttavien värien:

On syksy niin ihmeellinen. Minä kaikkea ymmärrä en. 

Miten vihreä maa, värin uuden nyt saa,

linnut lentävät merien taa.

Mihin siilit ja etanat käy? Niitä syksyllä missään ei näy.

Mihin pois katoaa, missä siilien maa,

mullan allako ne asustaa? 

Kuka vaahterat kauniiksi saa,värit muuttaa ne, nyt punertaa? 

Kuka pensselillään lehdet käy värjäämään?

Missä maalarin tuon kotimaa? 

Miten kypsyvät puolukat nuo? Mistä karpalot päälleen saa suo? 

Mikä punertamaan saapi marjat ja maan?

Syksyn ihmeitä kaikki on vaan.

On syksy niin ihmeellinen, minä kaikkea ymmärrä en.

Miten muutoksen saa koko kesäinen maa?

Värit hehkuvat nyt loistossaan.

Vanhempani olivat olleet Ikeassa shoppailemassa. No sieltä oli sitten tarttunut isäni loistava idea mukaan. Nimittäin mitä muuta syksyistä käyttöä voisi olla ruostumattomasta teräksestä tehdystä ruokailuvälinepurkista?  Kas vain, sehän sopii paremmin kuin hyvin kynttilälyhdyksi ulos! :)

Kuhankuonolla olen ollut viikon aikana patikoimassa kahdesti. Syksyllä pitää hyödyntää lähellä olevaa ja luonnonrikkauksia kauniisti antavaa retkeilyreitistöä. Siellä jos jossa mieli ja silmä lepää. Ensimmäisenä sunnuntaina aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, mittari kapusi lähemmäs 25 asteeseen vaikka kalenteri muistutti jo olevan melkein syyskuun puoliväli. Tänään keli suosi taas retkeilijöitä, matkassa oli 15 ihmistä sekä yksi nelijalkainen matkalainen. Mukava, yli kuusi kilsaa pitkä reitti näytti Suomen luonnon mahtavuuttaan. Parasta retkellä on tietysti kuitenkin se evästauko, vai miten se meni? :)

Jokaisella grillissä jotakin syötävää lämpiämässä...

Karpaloita!! 

                                                           

                                                                Kotiakin sieltä täältä...

Ja uudet Olgat isompana samasta langasta tulossa. Mikäs sen mukavampaa kuin kutoa ulkona auringon lämmittäessä.

Se olisi aika kaivaa valtuustosalkku esiin, lukea huolella läpi esityslistat ja suunnistaa huomenna kesäloman jälkeen ensimmäiseen kokoukseen. Tästä se taas alkaa. Kynttilät palamaan ja tutkimaan oman kunnan asioita. Palataan kuulolle. :)

                                                              -Hanna-