torstai 10. lokakuuta 2013

Bamburättien aikakautta jakamassa eteenpäin...

Kävin viikonlopulla Pohjois-Savossa ystäväni yllätys-synttäreillä. Päivänsankarilla ei siis ollut minkäänlaista tietoa että ystäviä oli saapunut häntä juhlistamaan yli 400 kilometrin takaa ja ilme oli kyllä mitä mainioin yllätyksen paljastuttua. :) Ruokaa, saunomista, uimista järvessä,kakkua, jalkahoitoa, syömistä, naurua... Näistä oli siis tehty ystäväni 40-vuotis juhlat.

Lahjan lisäksi liitin vielä pakettiin itse tehdyn bamburätin. Vein bamburätin myös rakkaalle ystävälle, jonka luona sain yökyläillä piilossa odottamassa juhlien alkua. Tällä kertaa räteistä tuli hailakan liiloja harmaalla pitsireunalla. Nyt on siis viety myös savolaisille toimivan bamburätin idea.

Koska juhliin olin menossa näpersin päivänsankarille myös kortin. Aikoinaan kädentaitomessuilta ostettuja "vanhoja" kuvia löysin askartelulaatikosta ja päätin laittaa yhden niistä tähän korttiin, pohjan harmaa pahvi pitsireunoilla myös samaisilta messuilta ja timantit alareunassa ostettu kirpputorilta. Siitä tuli tällainen.




Keittiöön löysin uuden tuolin kirpputorilta. Ei kyllä lähellekkään samanlainen kuin kolme jo olemassa olevaa, mutta haittaako se kun tämä yksilö on niin kaunis ja NIIN erilainen. Vaaleanvihreä maali, kankaassa kukkia. Mutta tuo sopivaa rouheutta ja piristystä keittiöön. Vähän on kolhua ja ajanpatinaa, asiaankuuluvasti.


Sade paukuttaa ikkunoita, mieli tekisi kutimen pariin, uutta sukkaa pitäisi aloitella. Kolmet sukat tuossa muutamassa viikossa tuli tehtyä valmiiksi, joten olisi aika laittaa seuraavat silmukat puikoille.

Kesälomaviikkokin häämöttää kivasti edessä, tosin aivan erilaisin suunnitelmin mitä alunperin ajattelin... Mutta eiköhän sen loman ihan täällä Suomessakin kulumaan saa. Tai jospa vaikka kuitenkin joku mukava viikonloppuloma jossakin Suomen rajojen ulkopuolella. Tiedä sanoa, vielä. ;)

Vaikka en omista yhtään lasta, lähden tästä pikapuoliin elämäni kahdeksanteen vanhempainiltaan. Vanhemmat aina kyselevät etukäteen että eihän siellä tarvitse sanoa ääneen mitään, no ei niiden tarvitse kuin vain vähän, koska me puhutaan kyllä niidenkin puolesta koko ilta. :)

Syksyisen innokasta torstaita koteihin: Hanna


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti