Häitä

Oli toisen pikkusiskon aika mennä naimisiin.

Sitä juhlistettiin kunnon häillä.

Paljon vieraita, hyvää ruokaa, kakkua, rakkautta, naurua ja sen sellaista. :)

Ja koska naisilla juhlissa oleellisen osana on pukeutuminen ja kampaukset, oli minulla hääaamuna taas mukavaa kiirettä. :) 

Puhelin soi ahkeraan hääviikolla ja kalenterista varailtiin aikoja, neljälle naiselle ehdin tehdä kampauksen. 

Tällaisia syntyi tällä kertaa.
Letit ovat olleet toiveena ja tuntuvat olevan "se" juttu tällä hetkellä. :)

Onnea vielä tuhannesti E&E! <3

Sunnuntaina kampauskiireet jatkuivat, mutta kaikessa tohinassa niistä neljästä kampauksesta jäi kuvat ottamatta. Seuraavalla kerralla sitten.

Tosin tässä on jo kuukauden takaa kampauksia, joita silloin tein myös häiden juhlijoille. 

Viimeistä lomapäivää sain viettää sillä parhaalla mahdollisella lomanvietto tavalla; olemalla pyhäjärven rannalla hyvän ystävän kanssa. Uimista ja auringosta nauttimista kuulumisten vaihdon lomassa. :)

Uudet työt on aloitettu aika mietteliäissä tunnelmissa.

Odotukset olivat korkealla, mutta samaa arkea se tuntuu uudessakin paikassa olevan. :) Lapsia hoidetaan ja odotettua haastetta löytyy. Sain vakituisen lastenhoitajan paikan, mutta lastentarhanopettajan puuttuessa ryhmästä sainkin "ylennyksen" ja teen epäpätevänä lastentarhanopettajan sijaisuutta, mukava lisähaaste tuo päävastuun ottaminen vuorohoitoryhmästä. Aika näyttää jatkuuko sijaisuus koko toimintakauden vai vaan ensimmäiset kuukaudet. :) 

Kaikella muullakkin osa-alueella tapahtuu. Uuden kodin pohjapiirroksen muutostöistä on sovittu ja uusi piirustus menee tekeille ensiviikolla. Tonttikaupan vahvistamista odotellaan ja toivotaan, että työt tontilla pääsevät sopivasti alkamaan. :) 

Asunnonkatsojia kävi tänään ja toivotaan, että innostuvat ihan ostoon asti. :)

Elämä kuljettaa ja olen rohkeasti antanut sen viedä minua. Toivottavasti olen valinnut oikein ja en kadu niitä tulevaisuudessa. Elämä on tässä ja nyt, ja nyt  jos koska pitää nauttia siitä! :)

Ilon täyttämää viikonloppua koteihin: Hanna

Onnistuneesta Pyhäkoululeiristä

Oijoi, ihan tuli ikävä takaisin sinne ihaniin leiritunnelmiin reissukuvia katsellessa.

Miten niistä huokuu yhdessäoleminen, yhdessä tekeminen ja kaikki se kiva jota leirillä saimme kokea. 

Leiriläisiä saimme iloksemme 13. Ikähaarukka oli melko vaativa, koska nuorimmat olivat tyttöjä ja vanhimmat leiriläiset vastaavasti poikia. 

Päivät koostuivat askarteluista, peleistä, syömisestä, uimisesta, pyhäkouluista, hartauksista...

Jokaiselle päivälle olimme laatineet ohjelman, joka kirjoitettiin Venäjäksi ja Suomeksi. Yritimme pysyä sen mukana päivien aikana, jolloin leirillä vallitsi järjestys. Säännöt olivat sen mukaiset, että leiriläiset tunsivat olonsa turvalliseksi. Ruokailun alkaessa ruokakello kilkatti pääoven edessä, jotta väki tiesi kokoontua sisälle syömään.

Vaikka yhteistä kieltä ei lasten kanssa ollutkaan, niin onnistuneesti selvittiin tilanteista, toki tulkki oli auttamassa kielimuurin vallitessa. Yövahdin vuoron saimme serkkulikan kanssa ensimmäisenä iltana. Hyvin selvittiin siitäkin ilman yhteisiä komentosanoja. Englantia,Venäjää ja Suomea sekaisin niin hyvä siitä tuli ja kaikki saivat unesta kiinni kahteen mennessä. :)

Tässä kuvia matkan varrelta ja paikanpäältä Tihkovitsan leirikeskukselta. Yhdessä kuvassa asfalttiin kirjoitettu Venäjän kielinen teksti oli ilmestynyt leirikeskuksen risteyksessä olevan talon eteen yhtenä yönä. Tekstissä lukee Venäjäksi: "Anna anteeksi." Melko vaikuttavaa.

Kuvissa ei ymmärrettävistä syistä esiinny ihmisiä. 

Vaikka matkat sinne ja takaisin ovat vain kyydissä istuvallekkin rankkoja, niin siitäkin huolimatta vuoden päästä haluan olla mukana taas järjestämässä leiriä Venäjällä. Raskaan matkustamisen peittoaa kaikki se mitä itse saa leiristä, hyvän mielen,uusia ystäviä ja iloa pitkäksi aikaa. Sekä tietysti se, että saa olla mukana viemässä Jumalan Sanaa niillekkin, joille sen kuuleminen ei ole itsestään selvää.  Ihan huippumatka jälleen kerran! Kiitos kaikille mukana oleville onnistuneista ja ikimuistoisista päivistä! <3

Hanna

Lomalla.

Olen lomalla ja jopa niin lomalla, että en blogiinkaan ole ehtinyt perehtyä moneen aikaan. 

Se on sitä oikeaa lomaa.

Tekee vain sitä mikä sillä hetkellä parhaalta tuntuu.

Tällä helteellä ei mikään muu tunnu hyvältä kuin olla ja syödä jäätelöä. :) 

Ja juoda vettä litra toisensa jälkeen, väliin lasi kivennäisvettä. 

Huh, mahdotonta. Vaikka itse olen ikuinen palelija, kesänpalvoja, auringosta nauttiva KESÄIHMINEN, niin kieltämättä tähän Suomen kosteaan ilmastoon tämä helle alkaa olla vähän liikaa. Mutta vain vähän.

En siis valita, mutta kerroin vain mielipiteeni.

Kesä on kiva ja siihen kuuluu LÄMPÖ. :) 

Viikon verran olen lomaillut, tekemättä oikeastaan juuri mitään. Tai olenhan tehnyt, urheillut ajankanssa sen minkä helteiltä on sietänyt, uinut, syönyt sitä jäätelöä ja tehnyt tuttavuutta auringon kanssa. Ajattelinkin ottaa loman rennosti, ilman stressiä mistään tulevasta tai menevästä. Nauttia joka hetkestä minkä loma tuo mukanaan. 

Lomalle jäin haikeissa tunnelmissa, viimeinen työpäivä vanhassa työpaikassa sai kyyneleet silmäkulmaan ja äänen värisemään. 

Työpaikka, jossa olen kokenut ammattillisen kasvun, josta on muodostunut toinen koti, toinen perhe, kaikki oli siellä. Minä ja yksi kolmasosa elämääni. 

Onhan minulla nyt muistona lapsilta saatu ihana kauppakassi;kenelläkään muulla ei ole näin upeaa kauppakassia, sekä enkelikoru, joka muistuttaa minua äärimmäisen ihanista työkavereista!

Pääsenhän sinne aina takaisin halailemaan lapsia ja työkavereita ikävän iskiessä. :) 

Mutta samalla pääsen kokeilemaan siipiäni uuteen, mutta tietyllä tavalla tuttuun ympäristöön, osalta vanhojen työkavereiden kanssa. Sillä ensimmäisen valmistumisen jälkeisen vuoden vietin juurikin täällä samaisessa päiväkodissa,jossa loman jälkeen aloitan työni. :)

Mutta nyt palaillaan takaisin tähän LOMAAN. Tänään hyppään autoon, suuntaan yhdessä monen ystävän kanssa kohti Venäjää ja Tihkovitsaa. Sinne suunnistamme pitämään orpolapsille pyhäkoululeiriä. Sää näyttää suosivan meitä helteillä,mutta toivotaan leirin muiltakin osin sujuvan hyvin ja jopa osittain suunnitellusti. Siellä suuressa maailmassa kun kaikki on mahdollista...

Pistetäänhän kädet ristiin, että matkalla mukana on suojelusta ja varjelusta, maailmalla kun tänäpäivänä tapahtuu niin kaikenlaista.

Palaillaan kuulolle leirin jälkeen! :) 

<3: Hanna

Sukat ja leipomuksia

Tällaiset pikkuriikkiset prinsessasukat tein tossa jokunen aika sitten. Nappi kruunaa pienet hempeän sävyiset sukat. 

Mangopiirakkaa leivoin vanhoille ammattikouluaikaisille luokkakavereille kun tulivat kuulumisia vaihtamaan. Ihanan raikas vaihtoehto mansikalle näin kesäaikaan. 

Ja mariannepusut syntyivät samana päivänä. 

Juustosarvia unohtamatta.

Näiden ihanien pionien kukinnan näin mitä ilmeisemmin tänä kesänä viimeistä kertaa. Tai niin ainakin toivon, sillä asuntoni on menossa myyntiin! :)

Vihdoin olen saanut tehdä sen suuren valinnan uuden kodin suhteen. Neljästä urakoitsijasta kolmelta sain tarjouksen ja lopulta päädyin kuitenkin paritalo vaihtoehtoon. Syksyllä alkaa siis uuden kodin rakentaminen ja jos kaikki menee hyvin, niin vuoden päästä asun jo uudessa kodissa. :) Olen ihan puulla päähän lyöty ja usein jo mietin,että olenko nähnyt unta. Mutta, totta se on! :) Innoissani odotan jo hetkeä, jolloin pääsen valikoimaan uuden kodin pintoja, takkaa ja keittiötä. Se vain on sitä mistä NIIN kovasti tykkään. 

 Niin ja töitä jäljellä kokonaiset 5 päivää ennen loman alkamista,ei huonolta kuulosta sekään.

Mukavia kesäpäiviä lomalaisille ja myös niille, jotka saavat töissä ahertaa helteen keskellä.

Hanna