Haaveista totta osa 2.

Jälleen on pidetty rakennuspalaveria. Tällä kertaa rakennuttaja olisi tuttu paikallinen rakennusfirma Mäkelän Rakennus. Ensimmäisenä olivat kauppaamassa jo lähes valmista paritalon puolikasta. Lupasin tulla katsomaan senkin mahdollisuuden ja keskustelemaan asunnon muutoksista ja uudelleen sisustamisesta. Muutostöitä uutuuttaan hohtavassa kohteessa pitäisi tehdä jonkunverran jotta asunto olisi minun makuuni sopiva; kaapistot, vessan kalusteet, seinäpinnat, takka...

En koe olevani vaativa, vaan haluan pitää kiinni siitä että jos aloittaa rakentamaan unelmaansa niin sen pitää silloin myös tavoitella sitä mielessä olevaa visiota. 

Paljon onkin pohdittavaa, lähteä nyt tästä helposta, hyvin toimivasta ihka ensimmäisestä kodista vallan vieraille vesille ja vielä suuren asuntolainan kanssa. Kovin on pitänyt laittaa asioita vaakakuppiin ja miettiä. Kumpa olisi se toinen osapuoli elämässä joka laittaisi jarruja päälle, tai vastaavasti antaisi rohkeutta omille hurjille ja suurille suunnitelmille. Mietin myös sitä puolta että mistä minun pitäisi luopua jos päätän aloittaa suuren projektin, mitä vastaavasti saan tilalle? Ajatuksen juoksu ja aivotyöskentely on sitä luokkaa että pieni lenkki tekee tänään jälleen terää ja kenties kirkastaa omia ajatuksia. 

Keskiviikkona treffaillaan uudelleen Mäkelän Rakennuksen väkeä ja tutkitaan muita mahdollisuuksia, eli uuden kodin rakentamista.

Proteiinipannaria "paistoin" yhtenä iltana. Kolme valkuaista, yksi koko muna ja maitorahkaa. Väriä pannari ei saanut, vaikka kuinka paistoi ja paistoi. Mansikkasoseen kera maistui aika mukavalta. :)
 

Kallat ovat innostuneet tekemään SUURIA lehtiä. Jospa saisin ne vaikka kesän mittaan vielä kukkimaan.

Kurkut kukkii! Satoa odotellessa...

Terkuin: Hanna