Helmien pyörittelyä

Hurahdin jokin aika sitten avainnauhojen tekemiseen.

Se oli mukavan erilaista tekemistä ja siinä saa sommitella erivärisiä helmiä kivasti yhteen. 

Idean nauhoille sain Tampereen kädentaitomessuilta syksyllä. 

Itselle tein pitkän olan yli laitettavan nauhan töihin käyttöön kuvakorteille. 

Kivasti on lumet pääsiäisen aikana sulanut. Ja lenkkikelit ovat mitä parhaimmat. 

Aina vaan enemmän kutkuttelee ajatus tulevasta kesästä ja pihan laittamisesta. 

Terassin laajentaminen on ainakin listalla, sekä uusien isojen kukkapenkkien teko. Omenapuitakin lisää ja muita hyötykasveja. 

Lavakaulukset odottavat tallissa jo valmiina. Lisää esikasvatusta on tiedossa lomaviikon jälkeen. :) 

Herneenversot ovat jo niin hyvässä kasvussa, että niitä on voinut napsia salaatin joukkoon. 

Muutama päivä vielä niin ollaan jo huhtikuun puolella. 

Hanna

Kivan keväiset sukat

Kärsivällisyyteni ei ole koskaan riittänyt kirjoneulesukkiin. 

Jossakin blogissa näin kuvan aivan ihanista musta-valko- keltaisista kirjoneulesukista.

Mitään ohjetta ei ollut, mutta kovin teki mieli koittaa. 

Piti ainakin ostaa langat valmiiksi, jospa se inspiraatio vaikka iskisi.

Ja iskihän se. Kaavat piti ihan itse piirtää ja laskea, piirtää ja neuloa. 

Purkaa ja neuloa. 

Nämä kivan keväiset sukat lähtivät kummitytön varpaita lämmittämään. :) 

Tänään ensimmäistä kertaa virallisesti tuli ikävä vanhaa kotia, tai paremmin sanottuna vanhan kodin pihaa. Miten kiva olikaan keväisin odotella lumen alta nousevia narsisseja, tulppaaneita ja krookuksia. 

Pihaikävää potiessa kävin kurkistamassa uuden kodin kukkapenkkiin ja KYLLÄ, sieltä kurkisti jo alkuja pioneista. 

Ikävä kaikkosi hetkeksi. 

Sormet syyhyten odotan jo lumien sulamista ja sitä, että pääsisin suunnittelemaan pihaa ja sen istutuksia. 

Aurinkoisia 

päiviä! 

Hanna

Ompeluksia piiiiiitkästä aikaa

Ompelukoneen kaivoin esiin pitkän tauon jälkeen heti alkuvuodesta. 

Kankaan ostin ikeasta ja ajatus oli valmiina. 

Kangaskassi siskon miehelle eväitä varten. 

Synttärilahjaksi. 

Ja taas on mitä odotella, nimittäin kuukauden päästä koittava L-O-M-A! 

Ihan ratkiriemukasta aikaa laskea päiviä siihen, että milloin saa alkaa pakkaamaan tulevaa lomaa ajatellen. 

Teneriffan aurinko kutsuu raskaan työn raatajia tällä kertaa. :)

On se kiva, että välillä voi itsensä palkita siitä hyvästä että vapaa-aika on kortilla ja töitä paiskitaan urakalla.  

Kevättä odotan senkin takia, että silloin pääsee laittamaan pihaa kuntoon. 

Sisällä ruukuissa kasvaa jo kesän persiljat, mustasilmäsusannat ja herneenversot. 

Tästä se taas alkaa, kevään ihmeet. :) 

-Hanna- 

Helmikuun päiviä

Helmikuu sanana on todella kaunis.

Heleä,hennon helmiäinen, kuulas, valkea. 

Helmikuun viittoma on ihanan kuvannollinen ja jää lastenkin mieleen helposti. 

Päiväkin alkaa olla jo paljon pidempi, aamulla valoa on totuttua aikaisemmin ja iltapäivällä ulkona on kiva viettää jo muutamia lisäminuutteja valosta nauttien. Kevät on tulossa. 

Linnut laulavat jo puissa. Oletko huomannut? 

Kevätauringon myötä huomaa aina sisustuskärpäsen purreen.

Nyt olen epätoivoisesti yrittänyt etsiä kirpputoreilta vanhoja valokuvakehyksiä, jotka voisi maalata kivan väriseksi. 

Metallinen metsäkauriinpää odottaa seinälle pääsyä ja kaikkea kivaa kotiin on suunnitteilla.

Mutta missä välissä ne ehtisi toteuttaa. :D 

Mutta tässä vähän pohdintoja liikunnasta ja omasta olosta:

Salikorttia on tullut vingutettua myös mukavan ahkeraa tahtia kun jumppa tahtoo liian usein iltavuoron takia jäädä välistä. Joulun jälkeen olo oli hyvin tukala, turvonnut ja kilojakin oli kertynyt vaakaan muutama liikaa. Peiliin ei ollut kiva enää katsoa ja herkut maistuivat NIIN hyviltä. Ja maistuu ne vieläkin! :) 

Jotain muutosta piti asialle tehdä ja nopeasti! Kun joulun ja vuodenvaihteen erinäisistä juhlista oli selvitty, päätettiin aloittaa terveellisempi elämä. 

Uskomaton vaikutus on ollut sillä, että herkkuja syödään vain ja ainoastaan lauantaisin ja muut päivät pyritään syömään hyvin ja monipuolisesti. Kilot ovat taas hallussa ja olo paljon kevyempi mitä aikaisemmin. Peilissäkin on vähän tutumman näköinen kaveri kuin vielä viime loppuvuonna. 

Suurena sokerin ja kaiken muun herkullisen ystävänä sitä on kiinnittänyt huomiota miten usein on tarjolla kaikkea ei niin terveellistä. Käyt ystävän luona kahvilla, et voi kieltäytyä pullasta, töissä kahvipöydässä useimmiten on jotain herkkua. Nyt kun asiaan on kiinnittänyt huomiota voi todeta että herkkuja on tullut huomaamatta vuosien varrella syötyä todella,todella paljon ja usein, lähes joka päivä jotain.  

Useampi tunti liikuntaa viikossa on ollut suurena apuna varmasti siinä, että kaikenmaailman pullat ja munkit eivät ole ehtineet kerääntyä vyötärölle. :) 

No mutta, ehkä tästä jollekkin oman olonsa kanssa kamppailevalle pientä ajatusten murusta asiasta. 

Helppoa se ei tule olemaan. Mutta kannattaa, varmasti! 

  

Yhdet kivat sukat on päättelyä vaille valmiit ja kahdet iki-ihanat vauvan tossut odottaa blogiin pääsyä. 

Sellaisia ajatuksia tällä erää,

Hanna

Väriä elämään-sukat

Tulee usein tehtyä ihan tavallista raitasukkaa. Kahdella värillä uskaltaa usein jopa leikitellä sukkien teossa. 

Hyvä ystäväni oli tehnyt hauskat väriä vaihtavat sukat yksivärisestä ja raitalangasta. Siitä inspiroituneena päätin koittaa tehdä samantyylisiä. 

Ja ne onnistui kivasti. :)

Äiti sai näistä sukat itselleen. 

Kotiin saapui vähän jo kevät. 

Verhoihin viritin sinellin helmikankaasta leikatut kaistaleet. 

Ikeasta löytyi kaikkea romanttisen vaaleanpunaista piristämään kotia. 

Aurinkoista kevään odottelua! 

Hanna

Converseähky

Syksyllä tuli virkattua NIIN monet converset, että meinas ihan ähky tulla niiden kanssa.

Olihan se kyllä tosi mukavaa vaihtelua ainaisen kutomisen lomassa. 

Niitä on tullut tehtyä ihan joka värissä.

Isäntä toivoi toisia. Lankahyllyn välissä hän hypisteli ja pohti, että minkäköhän väriset sitten mustien kaveriksi.

Turkoosit, kuulemma. 

No ne tulikin yllätyksenä joulupaketista. :D 

Tossujen tekeminen kun on ollut meidän yhteinen projekti, minä virkkaan ja hän naputtaa sirkat paikoilleen.

Hämmästys oli suuri kun olin osannut ihan itse laittaa sirkatkin paikalleen.

Väritoiveita jos jonkinmoisia ennen joulua sateli.  

Tuikkuja on kulunut tänä talvena ihan ennätyspaljon! 

Mutta, nyt kevättää ihan valtavasti! 

Mites siellä? 

Minä joka rakastan valkoista, harmaata ja hopeista, olen alkanut haaveilla väreistä.

Keltaisista tulppaaneista, vihreästä kasvamassa purkissa,värikkäistä tyynyistä sohvalla...

Heleän vaalenapunainen löysi tiensä jo tänne. Siitä se alkaa.

Hanna

Toivelapaset

Joululahjoja viedessä sain pienen toiveen.

Voisitko kutoa minulle puna-valkoiset lapaset.

Ja minä kudoin.

Joulun alla kun ajelimme  väliä Kyrö- Tampere- Lahti- Tampere- Kyrö. 

Oli vain aikaa istua kyydissä ja kutoa. 

Syntyi nämä toivelapaset.

Rapsakoita pakkaspäiviä! 

Terkuin: Hanna