Jokanäköstä.

On tullut tehtyä jos jonkinmoista käsillä tässä menneiden päivien aikana. Viime postauksesta on kulunut hävettävän pitkä aika. Mutta, olen ollut vain idearikkauksieni kanssa kiireinen. :)

Kaipasin jotain uutta sukkamallia vanhojen moneen kertaan kudottujen mallien tilalle. Monessakin käänteessä olen kuullut Olga-sukista. No etsin ja tutkin internetin ihmeellistä maailmaa ja löysin ohjeen. Yllätyinkin vielä, malli mitä helpoin ja nopeakin jopa. Joulukin tulossa,joten pieniä sukkia tulollaan...

Sienimettällä käytiin tutkimassa metsän tämän syksyn antimia äitini kanssa. Kovin vähän oli tarjolla suppilovahveroita, kuiva kesä selkeästi verottanut osansa. Mutta jonkunverran saimme kuitenkin näitä herkkuja ämpärin pohjalle.

 Edellisinä vuosina olen paistanut sienet sipulin kanssa ja laittanut pakkaseen. Tänä vuonna tein toisin, koska äitin ideat ovat ennenkin olleet toimivia ja kokeilemisen arvoisia. Päätin äidin opastuksella kuivata sienet talven varalle.

Kuivattelua ensin uunissa,sitten vanhempieni lämpimässä pannuhuoneessa ja vielä uudestaan uunissa. Kuivatut sienet säilyvät kuulemma todella hyvin. Siellä ne nyt ovat lasipurkissa odottamassa käyttöä. :)

Tämän kesän ensimmäinen tomaattikin oli salaa kypsynyt takapihalla. Loput raakileet keräsin sisälle saamaan väriä, jotta eivät saa ulkona kylmää. Kovin oli myöhässä tämän kesän sato. :D Ainakin minun tomaatilla. :D

Tulitikkuaskien tuunausta olen myös koittanut, ajatuksena antaa ne kenties lahjaksi sopivassa tilanteessa. Koska suunnitelmissa on valmistaa itse kynttilöitä olisi tulitikkuaski aika kiva lisä kynttilään lahjaksi. Tällaisia vähän normaalia isompia askeja löysin Sinooperi Home-liikkestä ja niihin vain skräppäämällä erilaista pintaa ja väriä.

                                             Syksy on saapunut kera ihastuttavien värien:

On syksy niin ihmeellinen. Minä kaikkea ymmärrä en. 

Miten vihreä maa, värin uuden nyt saa,

linnut lentävät merien taa.

Mihin siilit ja etanat käy? Niitä syksyllä missään ei näy.

Mihin pois katoaa, missä siilien maa,

mullan allako ne asustaa? 

Kuka vaahterat kauniiksi saa,värit muuttaa ne, nyt punertaa? 

Kuka pensselillään lehdet käy värjäämään?

Missä maalarin tuon kotimaa? 

Miten kypsyvät puolukat nuo? Mistä karpalot päälleen saa suo? 

Mikä punertamaan saapi marjat ja maan?

Syksyn ihmeitä kaikki on vaan.

On syksy niin ihmeellinen, minä kaikkea ymmärrä en.

Miten muutoksen saa koko kesäinen maa?

Värit hehkuvat nyt loistossaan.

Vanhempani olivat olleet Ikeassa shoppailemassa. No sieltä oli sitten tarttunut isäni loistava idea mukaan. Nimittäin mitä muuta syksyistä käyttöä voisi olla ruostumattomasta teräksestä tehdystä ruokailuvälinepurkista?  Kas vain, sehän sopii paremmin kuin hyvin kynttilälyhdyksi ulos! :)

Kuhankuonolla olen ollut viikon aikana patikoimassa kahdesti. Syksyllä pitää hyödyntää lähellä olevaa ja luonnonrikkauksia kauniisti antavaa retkeilyreitistöä. Siellä jos jossa mieli ja silmä lepää. Ensimmäisenä sunnuntaina aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, mittari kapusi lähemmäs 25 asteeseen vaikka kalenteri muistutti jo olevan melkein syyskuun puoliväli. Tänään keli suosi taas retkeilijöitä, matkassa oli 15 ihmistä sekä yksi nelijalkainen matkalainen. Mukava, yli kuusi kilsaa pitkä reitti näytti Suomen luonnon mahtavuuttaan. Parasta retkellä on tietysti kuitenkin se evästauko, vai miten se meni? :)

Jokaisella grillissä jotakin syötävää lämpiämässä...

Karpaloita!! 

                                                           

                                                                Kotiakin sieltä täältä...

Ja uudet Olgat isompana samasta langasta tulossa. Mikäs sen mukavampaa kuin kutoa ulkona auringon lämmittäessä.

Se olisi aika kaivaa valtuustosalkku esiin, lukea huolella läpi esityslistat ja suunnistaa huomenna kesäloman jälkeen ensimmäiseen kokoukseen. Tästä se taas alkaa. Kynttilät palamaan ja tutkimaan oman kunnan asioita. Palataan kuulolle. :)

                                                              -Hanna-

Kekkereitä ja jännitystä.

Kutsuin työkaverini jo muutama viikko aikaa sitten istumaan iltaa kotiini. Päiväksi sovittiin elokuun viimeinen perjantai. Työkaverini ehdotti että pidetään nyyttikesti-tyyliset illanistujaiset,jokainen toisi jotain. Se sopi minulle. Itse tein suolaiseksi tonnikalapiirakkaa. Pohjaan 100g voita, 3dlvehnäjauhoja, 1/2tl suolaa, 1 tl leivinjauhetta, 2rkl kuohukermaa ja 2rkl vettä. Tee tasainen taikina ja taputtele piirakkavuoan pohjalle. Täytteeksi laitoin 1 prk tonnikalaa, ripaus valkopippuria, tilliä, 150g juustoraastetta, 1,5 dl kermaa ja 1,5 dl maitoa. Sekoita täytteen aineet sekaisin ja levitä pohjan päälle, paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Työkaverini toi mukanaan kielen mukanaan vieviä kinkku-perunasalaattirullia. Ihan tavallisen leikkelekinkun sisälle oli laitettu perunasalaattia ja niin taivaallisen hyviä. :) Ja kaikkea muutakin herkkua oli tarjolla...

Makeaksi kakuksi tein Aila-tädin piimähyytelökakkua. Irtopohjavuokaan pohjaksi 200 grammaa digestive-keksejä ja 75g voita sulana. Täytteeksi 6 liivatelehteä, 1,5dl sokeria, 2 tl vaniljasokeria, 4dl piimää, 2 dl kuohukermaa ja 3rkl sitruunamehua. Sokeri ja kerma tasapainottavat happaman piimän makua juuri sopivasti. Kun kakku on ollu jääkaapissa hyytymässä muutaman tunnin tai yön yli laita pinnalle vielä 2 prk mangososetta, irrota vuoasta ja laita tarjolle. (Kuva ei niin hyvä, viimeisestä palasta pikasesti otettu.)

Tein vielä pieniä cookie popseja naposteltavaksi. Aika mukavan makeita niistä tulikin. Pieniksi murskattuja Domino-minttu keksejä 1pkt(350g), 100g maustamatonta tuorejuustoa, ripaus vaniljasokeria. Tee taikina, josta voi pyöritellä pieniä palloja leivinpaperin päälle. Nosta kylmään kovettumaan ja koristele hetken päästä sulalla suklaalla. Palleroita tuli noin 30 kpl.  Suklaata sulatin 200g ja muutama jäi ilman kuorrutetta. Kuva taas erittäin huono!

Tällaisen ihanan maljakon kera kukkien sain työkavereilta sisustusta piristämään. Mukava positiivinen asuntoni ihailu tuntui kyllä mukavalta. Makuni on hyvä kuulemma muidenkin kuin vain itseni mielestä. :)

Syksy on huippuaikaa. Tykkään säilömisestä ja sillä seurauksella on täällä kahtena päivänä keitelty omenahilloja. Mustikat ja mansikat ovat jo pakkasessa, nyt siellä on siis myös omenahillot. Vielä olisi edessä sienien metsästys. Tyrnejä ajattelin myös kysellä, jospa niitä jostakin saisi keräillä.

Ostin uskolliseen lenkkikaveriini uudet kuulokkeet. Koska elämässä pitää olla pikkusen blingblingiä,niin miten sieltä hyllystä mukaan tarttuikaan nämä Swarovskin-kristallein koristellut napit. Tosin hinnaltaan kaikkein halvimmat ja vielä kahden vuoden takuulla, kyllä nyt kelpaa taas juoksennella pitkin lenkkipolkuja. :)

Jotta elämä ei olisi pelkkää liirumlaarumia ja turhuuksista ja pinnallisuuksista puhumista niin onhan ne ensimmäiset villasukat valmistuneet orpokotiin vietäväksi. Väri vähän kummallinen,mutta varmasti lämmittävät uuden omistajan varpaita. <3

Kirppistelyäkin on ehditty taas harrastaa. Siskoni kanssa kävimme tutustumassa Turun kirppisvalikoimaan ja ei turha reissu ollut ollenkaan... Kasa uusia vaatteita ja yhdet kokonaisen euron maksavat varrelliset korkokengät saivat uuden kodin, unohtamatta uutta puukoriani ja vain kuudella eurolla! 

Ainiin, unohdin vallan mainita siitä työkuviosta. :) Siinähän kävi niin, että... Työasia selviääkin vasta tällä viikolla. Viimeisenä hakupäivänä oli tullut vielä lisää hakemuksia(minut haastateltiin jo ennen hakuajan päättymistä) ja siis haastattelut jatkuvat vielä tällä viikolla. Perjantaihin asti pitää malttaa odottaa miten tuleveisuuden työurani käy.

Syksy on nyt käsillä ja minulla hymy korvissa. Tiedä mistä moinen johtuu, mutta elämä hymyilee kaikesta huolimatta. Huomenna aion mennä testaamaan vihdoin sitä piloxingia, koska harmikseni sain kuulla rakkaan ja erittäin hikisen sählyn loppuvan ainakin täksi kaudeksi. Toivossa on kuitenkin hyvä elää, että jossakin vaiheessa sekin saisi vielä jatkoa. Näillä lähdetään tätä syyskuuta tarpomaan eteenpäin, patikkaretkeäkin on tällä viikolla mitä ilmeisemmin tulossa. Syksy on aika mahtavaa aikaa ja vielä se aurinkokin paistaa, ei huonoa ollenkaan. :)

Tuoksutellaan syksyn ihania tuoksuja! - Hanna-