Syksy kun koittaa niin se tietää mulle sairastelukierrettä.
Siinä oravanpyörässä ollaan taas.
Ensin tavallinen flunssa lokakuussa, marraskuun alussa angiina ja poskiontelontulehdus ja nyt uusiutunut angiina ja flunssa uudelleen.
Miksi?
Syön hyvin terveellisesti, liikun säännöllisesti ja aina syksyn koittaessa sama rumba alkaa alusta. Outoa.
Olen ennen tykännyt tietyllä tavalla syksystä, mutta päätin että tästä lähtien en tykkää. En yhtään!
Kiitollinen olen kuitenkin kaikesta tästä terveydestä mitä vielä jäljellä on, sillä paljon huonomminkin voisivat asiat olla. :)
Kotona kipeenä maatessa sitä on aikaa pohtia elämän menoa.
Liikaakin.
Huomaa ikävöivänsä ihmisiä. Niitä kaikkein läheisempiä, mutta myös niitä joiden kanssa vuosia taaksepäin on oltu paljonkin tekemisissä.
Niitä, jotka ovat muuttaneet kauas. Niitä joiden kanssa vielä soitellaan.
Niitä, jotka muistavat jouluna kortilla.
Mietin myös niitä ihmisiä jotka viettävät joulua yksin. Se on surullista.
Todella surullista.
Pysähtyminen on tehnyt hyvää. Jotenkin on herännyt ymmärtämään elämän tarkoituksen taas paremmin,
Tästä on hyvä jatkaa joulun odotusta.
Olen onnekas, sillä saan viettää sen rakkaiden ihmisten kanssa.
-Hanna-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti