Lokakuuta

Pimeys valtaa illat ja kynttilät on kaivettu esiin. Viikonloppu tarjosi parastaan,vaikkakin järkyttävässä flunssassa olin ja tein kirppiksiltä syyslöytöjä. Kaksi ihanan vanhaa patinoitunutta valkoista lyhtyä tunnelmaa luomaan ulos.Yhteensä maksoin näistä lyhdyistä 3,5€!

Kesäkukat saivat mennä ja talvista tulla tilalle. Callunat pääsivät ruukkuihin.

Isommat olgasukat olen myös tikuttanut valmiiksi jo jokunen viikko sitten. Tähän malliin olen kyllä tykästynyt, näyttävää neulosta helpolla ohjeella. Ehkä isommatkin olgat jossakin vaiheessa työnalle, nyt puikoilla on ne neljävitoset miesten sukat.

Joulupukin konttiin on siis jos jonkinlaista jo eksynyt. Joulukorttimallikin on jo valmiiksi suunniteltu, se on vain toteutusta vaille valmis. :)

Siskolleni tein tilauksesta kaksi tyynynpäällistä harmaasta melko jämäkästä kankaasta. Koska höyrysilitysrautani sanoi yhteistyösopimuksensa irti niin kangas ei ole milläänlailla edustavan sileä.

Syksy on omalla tavallaan niin ihastuttavaa aikaa. Ulkona on väriä, paljon väriä, sisällä sitten taas mieli vetää sisustuksen ja siivoilemisen pariin. Tulee järjestettyä kaappeja, laatikoita..

                          Sain myös haasteen. Kiitos Aarrerasian Kirsille tästä haasteesta!

Haasteen säännöt:

1.Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja. jolta haasteen sait.

2. Vastaa annettuihin kysymyksiin.

3. Keksi 11 uutta kysymystä,jotka haluat antaa seuraavalle.

4. Valitse 5 blogia, joilla on alle 100 lukijaa ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa. 

Tässä vastauksiani saamiini kysymyksiin: 

1. Oletko koskaan tehnyt jotain kutomapuilla? -Olen kyllä, ammattikouluaikana valinnaisen ryhmässä tein puilla kaulaliinaa. Naureskeltiin siinä tyttöjen kanssa silloin kun metallipuolen pojat istuivat kangaspuiden alla ja yrittivät saada loimilankoja paikoilleen. :) 

2. Teetkö yleensä lahjat itse? - Osan lahjasta pyrin tekemään itse,vähintään kortin.

3. Mieluisin käsityömenetelmä: - Kyllä se kutominen taitaa viedä voiton! 

4. Käsitöiden sivuoireet?: - Niska-hartiakivut tietysti kuuluu asiaan, mutta onhan niitä muitakin sivuoireita. Mikäli kuluu liian pitkä aika käsitöistä niin suurin ongelma on vieroitusoireet. ;) 

5. Mistä saat inspiraatiosi? - Lehdistä, kirjoista, blogeista ja netistä ylipäänsä. Välillä idea juolahtaa ihan omasta päästä yhtäkkiä.

6. Ohjeilla vai ilman? - Sanotaanko että sekä että. Mieluummin omasta päästä kuin orjallisesti ohjetta seuraamalla.

7. Pastellinsävyt vai murretut? - Olen hurahtanut pastellinsävyihin, tosin käytän niitä hillitysti,mutta ne ovat niin hempeitä. 

8. Onnistunein käsityösi? - Eiköhän ne ole jotkut monista kymmenistä sukista, jotka on tullut tehtyä.

9. Mistä hankit käsityötarvikkeesi? - Netistä on tullut joitakin tilattua, käsityömessuilta sekä tietysti ihan kaupoista. 

10. Ensimmäinen käsityösi ikinä?- Ensimmäisen jonka kunnolla muistan, on ala-asteella tehty pupu-tyyny, joka minulla on vieläkin tallessa. Käsin ommellut saumat alkavat pikkuhiljaa purkautua, vaikka tyynyä on suojeltu kovin.

11. Pystyisitkö lopettamaan käsitöimistä? -En kyllä helpolla lopettaisi, on sitä vain niin kasvanut kiinni sukkapuikkoihin, virkkuukoukkuun ja erinäisiin askartelutavaroihin...

Tässä minun kysymykseni seuraaville: 

1. Hyödynnätkö käsitöissäsi kierrätysmateriaalia?

2. Teetkö joulukortit aina itse? 

3. Teetkö käsitöitä joka päivä? 

4. Sukkapuikot vai virkkuukoukku?

5. Onko sinulla tällä hetkellä päälläsi jotain itse tehtyä?

6. Miten usein harrastat liikuntaa? 

7. Pidätkö enemmän ulko-vai sisäliikunnasta?

8. Mielekkäin paikka tehdä käsitöitä? 

9. Voisitko elää vuoden tekemättä yhtään silmukkaa,langankiertoa, korttia...?

10. Mukavin käsityömuistosi?

11. Mikä on päivän kohokohtasi? 

Näillä kysymyksillä haastaan seuraavat blogit: 

Virkattusydän

Pitsireunojajapullataikinaa

mintunvihreää

Ryytimaanreunalla

Minulle on tulossa niin ihananjännittävänsalaperäinen loppuviikko,että en tahdo nahoissani pysyä. Salaisuudet ovat välillä piristävän mukavia. :)

Pirtsakkaa lokakuuta koteihin ja palataan kuulolle: Hanna

Syksykin on ehtinyt jo pitkälle, tai siltä ainakin tuntuu kun aamuisin skrapailee auton jäätynyttä tuulilasia...
Olen vallan unohtanut kertoa teille siitä, että jatkan normaalisti töitä omassa tutussa työympäristössä. Olisin saanut määräaikaisen työn,muttamitä sitä vakituista työtä määräaikaiseen vaihtamaan. Näillä kuvioilla jatketaan siis eteenpäin. :) Suunnitelmia on aseteltu jo viimeiselle jemmassa olevalle kesälomaviikolle. ;)

Liikunnanilosta voisin teille kertoa sen verran, että olen hurahtanut piloxingiin. Se on aivan mahtitouhua, sopivassa suhteessa varjonyrkkeilyä, pilateksen rauhallisuutta sekä aerobista tanssia. Kannattaa kokeilla, mikäli mahdollisuus eteen teille aukeaa!

Vanhan puisen naulakon/maustehyllyn maalasin tuossa jokunen aika sitten. Koska olen tunnollisesti tunnustanut tuota valkoisen värin harmoniaa, niin mitä sitä muuksi kuin valkoiseksi maalaamaan. :) Jokin kiva teksti olisi tähän naulakkoon ehkä ihan kiva ja tietysti paikka johon juuri tämä yksilö sopisi. 

Sukkatehtailu senkun jatkuu, onhan tuossa kasapäin muitakin projekteja odottamassa tekijäänsä, mutta kaikki ajallaan.
Pieni sairastelu on vienyt iloa liikkumiselta tällä viikolla, flunssanpoikanen tai mikälie ollut kiusana jo monta päivää. Tästä kun selvitään niin uudella innolla jatkamaan kesken jäänyttä hyvää treenikautta. :)

Palataan kuulolle; Hanna

Jokanäköstä.

On tullut tehtyä jos jonkinmoista käsillä tässä menneiden päivien aikana. Viime postauksesta on kulunut hävettävän pitkä aika. Mutta, olen ollut vain idearikkauksieni kanssa kiireinen. :)

Kaipasin jotain uutta sukkamallia vanhojen moneen kertaan kudottujen mallien tilalle. Monessakin käänteessä olen kuullut Olga-sukista. No etsin ja tutkin internetin ihmeellistä maailmaa ja löysin ohjeen. Yllätyinkin vielä, malli mitä helpoin ja nopeakin jopa. Joulukin tulossa,joten pieniä sukkia tulollaan...

Sienimettällä käytiin tutkimassa metsän tämän syksyn antimia äitini kanssa. Kovin vähän oli tarjolla suppilovahveroita, kuiva kesä selkeästi verottanut osansa. Mutta jonkunverran saimme kuitenkin näitä herkkuja ämpärin pohjalle.

 Edellisinä vuosina olen paistanut sienet sipulin kanssa ja laittanut pakkaseen. Tänä vuonna tein toisin, koska äitin ideat ovat ennenkin olleet toimivia ja kokeilemisen arvoisia. Päätin äidin opastuksella kuivata sienet talven varalle.

Kuivattelua ensin uunissa,sitten vanhempieni lämpimässä pannuhuoneessa ja vielä uudestaan uunissa. Kuivatut sienet säilyvät kuulemma todella hyvin. Siellä ne nyt ovat lasipurkissa odottamassa käyttöä. :)

Tämän kesän ensimmäinen tomaattikin oli salaa kypsynyt takapihalla. Loput raakileet keräsin sisälle saamaan väriä, jotta eivät saa ulkona kylmää. Kovin oli myöhässä tämän kesän sato. :D Ainakin minun tomaatilla. :D

Tulitikkuaskien tuunausta olen myös koittanut, ajatuksena antaa ne kenties lahjaksi sopivassa tilanteessa. Koska suunnitelmissa on valmistaa itse kynttilöitä olisi tulitikkuaski aika kiva lisä kynttilään lahjaksi. Tällaisia vähän normaalia isompia askeja löysin Sinooperi Home-liikkestä ja niihin vain skräppäämällä erilaista pintaa ja väriä.

                                             Syksy on saapunut kera ihastuttavien värien:

On syksy niin ihmeellinen. Minä kaikkea ymmärrä en. 

Miten vihreä maa, värin uuden nyt saa,

linnut lentävät merien taa.

Mihin siilit ja etanat käy? Niitä syksyllä missään ei näy.

Mihin pois katoaa, missä siilien maa,

mullan allako ne asustaa? 

Kuka vaahterat kauniiksi saa,värit muuttaa ne, nyt punertaa? 

Kuka pensselillään lehdet käy värjäämään?

Missä maalarin tuon kotimaa? 

Miten kypsyvät puolukat nuo? Mistä karpalot päälleen saa suo? 

Mikä punertamaan saapi marjat ja maan?

Syksyn ihmeitä kaikki on vaan.

On syksy niin ihmeellinen, minä kaikkea ymmärrä en.

Miten muutoksen saa koko kesäinen maa?

Värit hehkuvat nyt loistossaan.

Vanhempani olivat olleet Ikeassa shoppailemassa. No sieltä oli sitten tarttunut isäni loistava idea mukaan. Nimittäin mitä muuta syksyistä käyttöä voisi olla ruostumattomasta teräksestä tehdystä ruokailuvälinepurkista?  Kas vain, sehän sopii paremmin kuin hyvin kynttilälyhdyksi ulos! :)

Kuhankuonolla olen ollut viikon aikana patikoimassa kahdesti. Syksyllä pitää hyödyntää lähellä olevaa ja luonnonrikkauksia kauniisti antavaa retkeilyreitistöä. Siellä jos jossa mieli ja silmä lepää. Ensimmäisenä sunnuntaina aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, mittari kapusi lähemmäs 25 asteeseen vaikka kalenteri muistutti jo olevan melkein syyskuun puoliväli. Tänään keli suosi taas retkeilijöitä, matkassa oli 15 ihmistä sekä yksi nelijalkainen matkalainen. Mukava, yli kuusi kilsaa pitkä reitti näytti Suomen luonnon mahtavuuttaan. Parasta retkellä on tietysti kuitenkin se evästauko, vai miten se meni? :)

Jokaisella grillissä jotakin syötävää lämpiämässä...

Karpaloita!! 

                                                           

                                                                Kotiakin sieltä täältä...

Ja uudet Olgat isompana samasta langasta tulossa. Mikäs sen mukavampaa kuin kutoa ulkona auringon lämmittäessä.

Se olisi aika kaivaa valtuustosalkku esiin, lukea huolella läpi esityslistat ja suunnistaa huomenna kesäloman jälkeen ensimmäiseen kokoukseen. Tästä se taas alkaa. Kynttilät palamaan ja tutkimaan oman kunnan asioita. Palataan kuulolle. :)

                                                              -Hanna-

Kekkereitä ja jännitystä.

Kutsuin työkaverini jo muutama viikko aikaa sitten istumaan iltaa kotiini. Päiväksi sovittiin elokuun viimeinen perjantai. Työkaverini ehdotti että pidetään nyyttikesti-tyyliset illanistujaiset,jokainen toisi jotain. Se sopi minulle. Itse tein suolaiseksi tonnikalapiirakkaa. Pohjaan 100g voita, 3dlvehnäjauhoja, 1/2tl suolaa, 1 tl leivinjauhetta, 2rkl kuohukermaa ja 2rkl vettä. Tee tasainen taikina ja taputtele piirakkavuoan pohjalle. Täytteeksi laitoin 1 prk tonnikalaa, ripaus valkopippuria, tilliä, 150g juustoraastetta, 1,5 dl kermaa ja 1,5 dl maitoa. Sekoita täytteen aineet sekaisin ja levitä pohjan päälle, paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Työkaverini toi mukanaan kielen mukanaan vieviä kinkku-perunasalaattirullia. Ihan tavallisen leikkelekinkun sisälle oli laitettu perunasalaattia ja niin taivaallisen hyviä. :) Ja kaikkea muutakin herkkua oli tarjolla...

Makeaksi kakuksi tein Aila-tädin piimähyytelökakkua. Irtopohjavuokaan pohjaksi 200 grammaa digestive-keksejä ja 75g voita sulana. Täytteeksi 6 liivatelehteä, 1,5dl sokeria, 2 tl vaniljasokeria, 4dl piimää, 2 dl kuohukermaa ja 3rkl sitruunamehua. Sokeri ja kerma tasapainottavat happaman piimän makua juuri sopivasti. Kun kakku on ollu jääkaapissa hyytymässä muutaman tunnin tai yön yli laita pinnalle vielä 2 prk mangososetta, irrota vuoasta ja laita tarjolle. (Kuva ei niin hyvä, viimeisestä palasta pikasesti otettu.)

Tein vielä pieniä cookie popseja naposteltavaksi. Aika mukavan makeita niistä tulikin. Pieniksi murskattuja Domino-minttu keksejä 1pkt(350g), 100g maustamatonta tuorejuustoa, ripaus vaniljasokeria. Tee taikina, josta voi pyöritellä pieniä palloja leivinpaperin päälle. Nosta kylmään kovettumaan ja koristele hetken päästä sulalla suklaalla. Palleroita tuli noin 30 kpl.  Suklaata sulatin 200g ja muutama jäi ilman kuorrutetta. Kuva taas erittäin huono!

Tällaisen ihanan maljakon kera kukkien sain työkavereilta sisustusta piristämään. Mukava positiivinen asuntoni ihailu tuntui kyllä mukavalta. Makuni on hyvä kuulemma muidenkin kuin vain itseni mielestä. :)

Syksy on huippuaikaa. Tykkään säilömisestä ja sillä seurauksella on täällä kahtena päivänä keitelty omenahilloja. Mustikat ja mansikat ovat jo pakkasessa, nyt siellä on siis myös omenahillot. Vielä olisi edessä sienien metsästys. Tyrnejä ajattelin myös kysellä, jospa niitä jostakin saisi keräillä.

Ostin uskolliseen lenkkikaveriini uudet kuulokkeet. Koska elämässä pitää olla pikkusen blingblingiä,niin miten sieltä hyllystä mukaan tarttuikaan nämä Swarovskin-kristallein koristellut napit. Tosin hinnaltaan kaikkein halvimmat ja vielä kahden vuoden takuulla, kyllä nyt kelpaa taas juoksennella pitkin lenkkipolkuja. :)

Jotta elämä ei olisi pelkkää liirumlaarumia ja turhuuksista ja pinnallisuuksista puhumista niin onhan ne ensimmäiset villasukat valmistuneet orpokotiin vietäväksi. Väri vähän kummallinen,mutta varmasti lämmittävät uuden omistajan varpaita. <3

Kirppistelyäkin on ehditty taas harrastaa. Siskoni kanssa kävimme tutustumassa Turun kirppisvalikoimaan ja ei turha reissu ollut ollenkaan... Kasa uusia vaatteita ja yhdet kokonaisen euron maksavat varrelliset korkokengät saivat uuden kodin, unohtamatta uutta puukoriani ja vain kuudella eurolla! 

Ainiin, unohdin vallan mainita siitä työkuviosta. :) Siinähän kävi niin, että... Työasia selviääkin vasta tällä viikolla. Viimeisenä hakupäivänä oli tullut vielä lisää hakemuksia(minut haastateltiin jo ennen hakuajan päättymistä) ja siis haastattelut jatkuvat vielä tällä viikolla. Perjantaihin asti pitää malttaa odottaa miten tuleveisuuden työurani käy.

Syksy on nyt käsillä ja minulla hymy korvissa. Tiedä mistä moinen johtuu, mutta elämä hymyilee kaikesta huolimatta. Huomenna aion mennä testaamaan vihdoin sitä piloxingia, koska harmikseni sain kuulla rakkaan ja erittäin hikisen sählyn loppuvan ainakin täksi kaudeksi. Toivossa on kuitenkin hyvä elää, että jossakin vaiheessa sekin saisi vielä jatkoa. Näillä lähdetään tätä syyskuuta tarpomaan eteenpäin, patikkaretkeäkin on tällä viikolla mitä ilmeisemmin tulossa. Syksy on aika mahtavaa aikaa ja vielä se aurinkokin paistaa, ei huonoa ollenkaan. :)

Tuoksutellaan syksyn ihania tuoksuja! - Hanna-