Kevättä rinnassa.

Kevät on tuonut tullessaan ulkoiluinnostuksen. 

Ulkona lenkkeily maistuu taas aivan huipulta! 

Tänään osasin hyödyntää iltavuoropäivän aamun.  Jo ennen aamupalaa kirmasin lenkille ja piipahdin raksalla. Siellä oli jo kylpyhuoneen laatoitus menossa, ihan jännä juttu, että mun koti on oikeasti muutaman kuukauden päästä valmis! :) 

Onneksi kävin viime viikolla miehiä opastamassa raksalla, nimittäin muuten mun yhdet tapetit olis ollu aivan muualla mihin niitä olin ajatellut... :D 

Uutta kotia ajatellen ostin jo jokunen aika sitten Tampereelta aivan yli-ihanat vessan pyyhkeet. 

Mustikkariisiä keksin yhtenä päivänä tehdä edellisen päivän riisipuurosta. Sekoitin joukkoon kaikkea mitä kaapeista sattui löytymään, mustikoita, hunajaa, vaniljasokeria, rahkaa... Mmmm.

Itsellä on energiavarastot olleet viime aikoina vähän tyhjät. Ihmeellistä miten niin on voinut käydä. Ehkä elämän suuret positiiviset muutokset ovat imeneet mehut naisesta. Nyt kuitenkin auringon myötä huomaa virtaa taas olevan tavalliseen tapaan. 

Laitan teille joku päivä kuvaa tämän hetkisestä maalausprojektista. Uuden kodin askarteluhuoneen pöytä ja neljä pinnatuolia ovat maalauksen alla. Mielenkiintoinen projekti saada myrkynvihreä muuttumaan valkoiseksi. :) 

Ensimmäinen kerros valkoista on nyt sivelty ja näyttää siltä, että moooneen kertaan saa maalata kun aluksi käsitteli tuolit vain maalipesulla. 

Hiljaa hyvää tulee. 

- Hanna-

Korttitehtailua

Oli tarvetta erilaisille korteille.

Niinpä perustin yhden naisen korttitehtaan.

Tein kerralla valmiiksi kasan kortteja.

Ja lisää pitäisi ensiviikolla kiiruusti tehdä, sillä juhlia on tiedossa aina ristiäisistä synttäreihin. 

Meillä oli töissä mukava illanvietto keskellä työviikkoa. Siellä oli aikaa tutustua työkavereihin oikeen ajatuksella, niihin ihmisiin joiden kanssa viettää elämästään todella suuren osan ajasta. Istuttiin isossa piirissä ja jokainen sai lapun johon kirjoittaa oman nimensä. Lappu laitettiin seuraavalle ja siihen piti kirjoittaa jotakin mukavaa kyseisestä henkilöstä. Lopulta jokaiselle oli kädessään oma lappu, jossa oli mitä ihanampia kirjoituksia työkavereilta. Lopuksi jokainen vuorollaan sai lukea lapusta kolme asiaa ja todeta vielä ääneen: "Tämä on totta!". 

Ilta jatkui tietysti hyvän ruuan ja seurustelemisen merkeissä, ennen kotiin lähtöä esimies antoi kaikille työntekijöille ruusut. Erittäin mukava ilta tärkeiden ihmisten kanssa. 

Kampaushommia oli myös jokunen viikko aikaa sitten kihjalaisjuhlijoille.

Perinteistä lettikampausta oli toiveissa. 

Ja pikkusiskolle harjoittelin tekemään päänympäri kiertävää kranssilettiä. 

Sen verran kuulumisia raksatyömaalta, että siellä on menossa väliseinien tasoitus. Kaikki pintamateriaalit on nyt VIHDOIN päätetty. Meinasi siinä jo järki lähteä kun laatat tuotti suurta päänvaivaa. Lopulta löysin toivottavasti ne joita olin mielessäni ajatellut. Vaikka vessan tehosteseinään en saanutkaan niitä laattoja joita olisin tahtonut. Väri oli erien välissä muuttunut radikaalisti ja piti tyytyä siihen toiseksi parhaimpaan vaihtoehtoon. Sama juttu kävi laminaatin kanssa, kun se jonka olisin valinnut olikin sopivasti juuri poistunut valikoimasta ja tuotanto kokonaan lopetettu... No hyvä siitä varmasti tulee näilläkin valinnoilla. :) 

Huomenna on jännä päivä. Ensimmäinen mahdollinen asunnonostaja on tulossa näytölle. 

Kiva huomata, että muutamassa päivässä on saatu ainakin yksi kiinnostumaan minun tämän hetkisestä kodistani. Tässä olisi muuten linkkiä myynti-ilmoitukseen. Toivottavasti huominen ostajaehdokas innostuu aina ostoon asti. :) 

Aurinkoisia päiviä toivotellen: Hanna

Pöllöparvi maailmalle

Oi, oi onnellista täti-ihmistä.

Minua nimittäin.

Olen jälleen saanut uuden täditettävän. 

Ja piti virkata pöllöjä uusille tulokkaille.

Koska tyttöä ja poikaa odoteltiin, niin niissä väreissä alettiin pöllöjä virkata. 

Ja oikeaan osui.

Tässä tulokkaiden unikaverit. 

Viikot ovat vierineet taas entistä nopeampaan.

Tuntuu, että oma ajatus ja muisti ei tahdo pysyä enää mukana ajan juoksussa. 

On ollut koulutusta laivalla, reissaamista Tampereelle murusen luokse ja Lahteen isovanhempia katsomaan.

Kiva oli käydä Lahdessakin pitkästä aikaa. 

Nähdä siellä asuvia rakkaita ihmisiä.

Kevät on saapunut ja ensimmäisen nokkosperhosenkin bongasin ystävän kanssa lenkkipolun varressa, Leskenlehdet kukkivat ja leppäkerttu heräili kukkapenkin reunassa. Tulppaanit alkavat nousta maasta ja pajunkissat ovat auenneet. 

 Raksallakin tapahtuu. Tällä viikolla muurari aloittaa takanmuuraus hommat. Kaapistot ja niiden tekijä on valittu. Tapeteista olen tullut itseni kanssa jo jonkunlaiseen lopputulokseen. (onneksi niitä on aikaa vielä miettiä ja valita.) Laatoista ei ole vielä(kään) mitään hajua. Tai oikeastaan on paljonkin. Miten mulla saattaakaan olla melko kallis maku... :D Hiljaa hyvää tulee, kunhan vaan malttaa vielä odottaa ja odottaa.

Tästä on hyvä jatkaa kevään ihmettelyä eteenpäin. 

- Hanna-

Naistenpäivää

Ihanaa naistenpäivää jokaiselle naiselle! 

Toivottavasti sinua on hemmoteltu yllinkyllin. :) 

Tässä on ehtinyt viikossa taas tapahtua. Minusta tuli täti toisen kerran. :) Siskoni sai miehensä kanssa ihanan pienen prinsessan rikastuttamaan päiviä. 

Vauvalle virkkasin pöllön,josta koitan lisäillä mahdollisimaan pian kuvaa. 

Minulla on ollu päällä 10 päivän fyysisen rasituksen kielto, johtuen jälleen aktivoituneesta mykoplasmasta... 

Olo ennen kuuria oli kuin olisin ollut tunnelissa. Päässä humisi, kurkku oli ollut kipeänä jo muutaman viikon, poskipäissä ihmeellistä painetta ja käsittämätöntä päänsärkyä, olo oli vaihtelevasti hyvin vetämätön ja tuntui että ohjatuilla tunneilla ei vain yksinkertaisesti saanut enää kropasta tehoja irti sekä lihasten palautumiseen meni huolestuttavan monta päivää. 

Painelin työkymppiin, jossa sairaanhoitaja passitti päiväksi kotiin määrittämättömän akuutin ylähengitystieinfektion uskossa. 

Iltapäivällä soitin terveyskeskukseen ja pääsin nielunäytteelle. 

Näytteen tulokset tulivat seuraavana päivänä puhtaana, kuten olin arvellutkin. Muutaman päivän kummastelin vielä oloa ja otin uudelleen yhteyttä terveyskeskukseen. 

Pääsin lääkärille. Laboratoriokokeiden jälkeen mitattiin vielä happisaturaatio ja siitä lääkärille. Potilaskertomusta selatessa lääkäri totesi epäilevänsä hyvin vahvasti jälleen mykoplasmaa. 

Mitään testejä ei edes tarvittu tällä kertaa.

Jotenkin oli helpottavaa saada syy omaan outoon oloon. Vaikka kamppailinkin mielessäni sitä ajatusta vastaan, että kymmeneen päivään en saa tehdä mitään fyysisesti raskasta. Töissä olen ollut koko ajan  lukuunottamatta sitä yhtä päivää. 

`Lepopäivät`tulivat tarpeeseen ja olo alkaa olla nyt jo todella hyvä. Lääkekuuri loppui eilen ja ensiviikolla uskaltaa aloitella varovasti uudelleen hikiliikkumista. Huh. Tälläkin kerralla siitä näköjään selvittiin.

Niin, lepopäivien illat (ja aamut) ovat menneet tulevaa kotia suunnittelessa, Kahtena aamuna jo ennen töihin lähtöä on pitänyt miettiä sähkösuunnitelmaa raksalla sähkömiehen kanssa. Töiden jälkeen on tehty kalustesuunnitelmaa, nyt toisesta firmasta suunnitelma on valmis ja toisen kanssa homma jatkuu huomenna. Ehkä tästä alkaa tulla kohta valmista. 

Mieheni kanssa käytiin eilen jälleen tutkimassa laatta/tapetti ja laminaattivalikoimaa. 

Voihan valinnanvaikeus. :D 

Käsityörintamalla on ollut pientä puuhaa tässä kaiken muun ohessa.

Pinterestistä löysin kivan ohjeen käsikoruja varten. Hain vain kirkasta korunauhaa ja satiininauhaa vielä koruja ajatellen, helmet kun löytyivät kotoa valmiiksi. 

Ps. Pinterest on hyvin koukuttava paikka, sieltä saa ideoita vaikka ja mihin. 

Ihanaa kevättä! Juuri katoin tulevien päivien sääennustetta ja se lupaa AURINKOA! Jee! :) 

Hanna

Talven viimeiset päivät

Jes.

Kevät alkaa oikeasti jo tällä viikolla!

Ihan huippua.

Itsellä tämä kevät tulee olemaan jollainlailla elämän yksi käännekohdista.

On haikeutta, koska tietää viettävänsä viimeistä kevättä vanhassa ihka ensimmäisessä omassa kodissa.

Vastapainona innostumista kaikesta uudesta.

Viime viikolla on takka laitettu tilaukseen, tällä viikolla palaveerataan ensimmäisen mahdollisen keittiöfirman kanssa, tällä viikolla pitää tehdä päätös saunan ja pesuhuoneen välisestä lasiseinästä ja sen sellaista.

 Pää on pyörällä se on selvä, mutta tätähän olen OIKEASTI halunnut. :) 

Väliseinän runkoja pystytetään raksalla ja alkaa pikkuhiljaa hahmottua huoneet ja niiden koko. 

Tässä vielä pikakelauksena talvea. 

Näiden kuvien myötä voi hyvästellä talven ja toivotella kevään tervetulleeksi. :) 

Kirppistelyäkin pääsin Tampereella harrastamaan. Miekkosen ollessa töissä päätin hyödyntää oman aikani ja kävelin läheiselle kirpputorille. Tein siellä (liian) paljon hyviä löytöjä. 

Talvinen peltirasia 2€

Ihana kauan etsimäni kynttilänjalka 1,5€

Keväinen lyhty 2€

Näiden lisäksi mukaan tarttui muitakin tärppejä. :) 

Kummitädille virkkasin uuden bamburätin. Vanha kun oli jo vanha ja paljon käytetty.

Mukavaa keväänodotusta jokaiseen kotiin! 

-Hanna-

Ystävänpäivän aatonaattona

Ystävänpäivä lähestyy.

Jokainen päivä on mielestäni ystävänpäivä.

Liian vähän tulee omien menojen vuoksi nähtyä ystäviä. 

Ystävänpäivänä kuitenkin mietin ja muistelen niitä ystävyyden tähtihetkiä. :)
Niitä hetkiä, jolloin ystävyyttä on punnittu, niitä hetkiä jolloin ilman ystäviä ei olisi jaksanut jatkaa tätä välillä kivistäkin matkaa. 

Ystävien kanssa on pienestä pitäen tehty nuoruuden typeryyksiä, jaettu elämän iloja ja suruja ja ennenkaikkea tehty kaikkea kivaa yhdessä. Nautittu ystävyydestä! <3

Ihanaa ja iloista ystävänpäivää! 

<3: Hanna

Juhliin lähteneitä kampauksia.

Tammikuu on ollut normaalia kiireisempi kuukausi juhlakampausten suhteen.

Lähes jokaiselle tammikuun viikonlopulle on mahtunut luomisen ihanuutta. 

Mutta, mä tykkään kovasti, mukavaa vastapainoa kaikelle muulle käsillä tekemiselle. 

Naiselle kaunis kampaus luo entistä juhlavamman tunteen juhliin lähtiessä. Letit ovat edelleen se tämän hetken toivottu juttu.

Kuvissa tosin kampaukset eivät pääse kunnolla oikeuksiinsa.

                                                                               

Käsityörintamalla on menossa yhtä jos toista. Jotain valmista kun välillä saisi aikaan,ennen kuin ehtii aloitella seuraavaa käsityötä. :)

Uusi harrastus tuli työkaverin pyynnöstä aloitettua.

Työkaverini on jäämässä eläkkeelle tulevien vuosien aikana ja kitaransoittotaitoisena haluaa siirtää opitun taidon minulle, jotta voin töissä lapsille säestää kitaralla. Jonkun sortin nuottikorvan kuvittelen omaavani ja siitä tuntuu olevan suurta hyötyä tässä uudessa jutussa. Sormenpäät kipeenä saan harjoitella soittamaan lastenlauluja.

Kiireiseen viikkoon pitää tästä lähteä valmistautumaan. 

Mukavaa helmikuuta jokaiselle lukijalle! 

Hanna